maanantai 27. heinäkuuta 2015

Asuntomessut 2015, CLT-talo Vivola

Tuli käytyä asuntomessuilla Vantaan Kivistössä. Talokuume se vaan kohoaa, mutta ajatukset jokseenkin vielä harhailevat, joten emme ole mihinkään todellisiin toimiin vielä ryhtyneet. Pohjatutkimus on oikeastaan ainoa juttu, mitä ollaan tehty tontin ostamisen jälkeen. Muuten sitten vaan annetaan mielikuvituksen lentää, kunnes saadaan ne koottua yhteen ja aletaan muuttaa ajatuksia talon muotoon. Tämä vaihe on kuitenkin niin huoleton ja ihana, että aion venyttää tätä vaihetta vielä vähän ja nauttia täysillä joka hetkestä!

Vantaan asuntomessuille haluttiin ehdottomasti mennä käymään, koska ne olivat lähellä ja asia on todellakin nyt pöydällä. Messuille antaisin arvosanaksi ehkä 8+. Pakko kyllä sanoa, että aikaisemmin asuntomessuilla on aina ollut edes yksi wow-kohde, joka näiltä messuilta uupui kokonaan. Honkatalojen Villa Beauty oli minulle ehkä eniten wow, mutta sekin melko pieni ja tavanomainen sisustukseltaan. Talojen tehokkaat neliöt olivat tietysti ymmärrettävistä syistä vähäisiä, koska rakentaminen on pääkaupunkiseudulla erityisen kallista. Nyt alkaa myös rakennusalan pitkä taantuma näkyä panostuksissa. Näyttäviä olohuoneita, laadukkaita äänentoistojärjestelmiä tai innovatiivisia kokeellisia rakennuksia oli turha etsiä. Kaikkia taloja leimasi tietynlainen tavanomaisuus ja tutulla turvallisella polulla pysytteleminen. Alue oli kuitenkin oikein viihtyisä ja järjestelyt todella onnistuneet. Ainoa miinus oli, että ei löydetty mistään grillimakkaraa :D

Koska kuvia tuli räpsittyä messuilta yli 100kpl, on varmaan parempi ottaa asia kerrallaan. Nyt tuo CLT rakentaminen on ollut kiinnostuksen kohteena, joten aloitetaan vaikka siitä. Ensimmäisenä siis talo Vivola.


Vivolan ulkonäkö miellytti silmää. Mukavalta näytti erityisesti tuo epäsäännöllisistä leveyksistä koostuva ulkoverhoilu. Talo oli eleettömän tyylikäs. Myös tontin rajalla näkyvä aita oli tehty CLT-levystä. Pienen epäilyksen varjon materiaalia kohtaan heitti aidan päädyssä näkyvät isot halkeamat. Ne näyttivät syntyneen kosteudesta. Aion kyllä joskus käväistä tarkistamassa miltä alue näyttää kun aikaa on kulunut. Kiinnostaa nähdä miten tuo levy on kestänyt syksyn sateet ja ehkä pikku pakkasetkin.

Sisennykset ja pergolat näyttivät kivoilta ja toivat ilmettä rakennukseen.

Urakoitsijana on toiminut Vivola Oy. Mukana projektissa myös Olament. Jotenkin nämä kaksi yritystä toimivat yhdessä, mutta minulle ei selvinnyt onko kyseessä sama vai eri yritys ja mikä on rakentamisessa ollut toisen rooli. Tässä otin kuvaa lähinnä ulkorakennuksen sisäkatosta, joka näytti hyvältä. Lähes kaikissa muissa kohteissa, ulkorakennuksissa ja autotalleissa oli kittaamaton kipsilevykatto. Se vaan on ikävän näköinen, mutta ymmärrän, että kohteiden tekemisessä on ollut loppumetreillä hirveä kiire. Tässä kuitenkin näkyvillä CLT:n suuri etu, eli sisäpinta joka on valmis käyttöön, vaikka ihan sellaisenaan. Tässä kuitenkin harmaaksi vahattuna.

Esillä oli myös rakenne jolla talo oli toteutettu. Vähän epäilyttää tuo kivivillan käyttö eristeenä. En ole rakennustekniikan asiantuntija, mutta höyrynsulun puuttuminen herätti ajatuksia. Esittelijä kertoi, että liima toimii höyrynsulkuna. CLT-levyn kuivuessa syntyvät halkeamat ja levyjen väliset saumat kuitenkin saattavat käsittääkseni kuljettaa kosteutta ja lämmintä ilmaa rakenteisiin. Lämmin kostea ilma puolestaan voi tehdä ikäviä asioita kylmässä rakenteessa. Jos me tehdään talo CLT:stä, eriste olisi ehdottomasti vesihöyryä läpäisevä EPS.

CLT-rakenne tarjoaa ihanteelliset mahdollisuudet viimeisteltyihin yksityiskohtiin, vaikka ei olisi tekijällä sen suurempaa timpurin vikaa. Aukot ja seinät ovat hionnan jälkeen valmiita sellaisenaan. Tässä kohteessa pinta oli käsitelty valkoisella Osmo Colorin vahalla. Seinään töpötetyt pienet neliöt eivät olleet niin omaan makuun, mutta muuten pinta oli kaunista katseltavaa.

Myös välipohja oli toteutettu CLT-levystä ja se näytti todella kauniilta. Himmeä vaha antoi utuista kiiltoa pintaan. Kattoon oli upotettu kaikki tarvittava siististi, kuten mihin tahansa kattomateriaaliin. Olametilta kerrottiin, että välipohjan tekeminen CLT levystä on todella nopeaa ja edullista. Eli sellainen siis meillekin kiitos. Paneelit ja levyt katossa eivät oikein sytytä ja kipsilevykatto on todella vaikea saada kestämään isoista ikkunoista tulvivaa, kaiken paljastavaa sivuvaloa.


Tässä kuvassa näyttäytyy CLT:n parhaat sisustukselliset ominaisuudet. Listaton, viimeistelty kokonaisuus syntyy kuin itsestään. Kaikki ovet olisi mahdollista toteuttaa liuku-ovina, koska mitään karmeja ei tarvita peittämään rakennetta. Tietysti liuku-ovi vie tilaa, mutta ainakin kantamattomat seinät voisi toteuttaa kuorirakenteena, jolloin kahden seinän väliin jäisi tila liuku-ovelle, joka sekin olisi mahdollista tehdä CLT-levystä. Silloin pinta olisi vähän niin kuin yhtä seinää. Enemmän sellaisia oivalluksia olisin Vivolaan kaivannut.


Vivolassa oli toteutettu myös portaat CLT-levystä. Juuri näin homma pitääkin tehdä, eli viedä tyyli ja materiaali loppuun asti. Portaat olivat todella viimeistellyt ja kauniit. Portaat olivat jopa niin tyylikkäät, että mietin, miten tämä komeus oli mennyt rakennustarkastuksessa läpi? Tällaiset portaat kelpuuttaisin kotiini oikein mielelläni. Yksinkertaiset ja upeat.

Kaikkiaan Vivola oli oikein kaunis kokonaisuus. Antiikkitammi lattiassa olisi omissa suunnitelmissa muuttunut tietenkin betoniksi. En niin tykkää eri puulajien sekoittelusta. Tässä tuo lattia meni kuitenkin ihan ok, koska CLT-pinnat oli käsitelty lähes valkoisiksi. Jos meille rakennetaan CLT-talo, niin seiniin tulisi hieman vähemmän vaaleaa ja lattiaan tietenkin betonia särmää antamaan. Mielestäni havupuu on kaunis ja moderni materiaali ihan sellaisenaan, tai vähän tummumista estävällä käsittelyllä. Kaksi viimeistä kuvaa on napattu Vivolan sivuilta. Heidän tarjontaansa pääsee tutustumaan tästä linkistä.


Meillä siis mieli kallistelee CLT-talon, puurankatalon, betonielementtitalon ja EPS/Neopor-lämpöharkkotalon välillä. Varmaan tarjousten kysely ratkaisee hyvin pitkälti tämän "ongelman", mutta ihan pelkän hinnan perusteella ei olla liikkeellä, vaikka budjetti onkin hurjan tiukka. Vielä on opiskeltavaa CLT tekniikasta ja siihen liittyvistä julkaisuista. Haluan olla paremmin perillä materiaalista, joka ei ole ollut vielä kovin pitkään suomalaisilla rakennusmarkkinoilla. Sinänsä en epäile materiaalin erinomaisuutta, onhan puu ja liimapuu olleet luotettavia kumppaneita jo pitkään. Lähinnä ajatus CLT:n käytöstä alapohjassa ja eristeen valinnassa tarvitsen vielä miettimisaikaan. Materiaalina CLT on upea ja ehkä loppumetreillä myös edullinen, koska viimeistelyssä voi jättää monta työlästä vaihetta kokonaan pois.





26 kommenttia:

  1. Huomio CLT:stä ja höyrynsulusta: Liima ei tee höyrynsulkua, eikä kalvoa rakenteeseen. Minimissään kolmikerroksinen ristiinlaminoitu puu toimii ilmatiiviinä rakenteena. Vieläpä erittäin turvallisena höyrynsulkuna. Puun luontaiset hyvät ominaisuudet säilyvät täysimääräisinä CLT rakenteessa samoin kuin ne ovat hirsirakenteessa. Liima on samaa PUR-liimaa mitä käytetään myös kaikissa palkeissa ja lamellihirsissä. Kyseisessä kohteessa on käytetty Ekovillaa, vaikka rakenneleikkauksessa oli Parocin esimerkki.

    Hyvä kuvaus kohteesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos asiantuntevista kommenteista! Olisin kiitollinen linkistä/linkeistä, joissa raotetaan vähän paremmin tutkimustietoa tai käyttökokemuksia, juuri noista eristemateriaalien valinnoista. Lisää linkit ihmeessä tähän ketjuun, mikäli tiedät hyviä lähteitä.

      -Kati

      Poista
  2. Vivolan CLT-talon valkoisia elastisia saumoja kummeksuin. Aukkojen ylitykset on toteutettu omituisesti. Itse tekisin vain osan talosta näkyvänä puupintana. EPS rakennuseristeteollisuudelta tai UK-muovi toimittajalta kannattaa pyytää EPS-CLT rakenteiden tutkimustuloksia. Kysyin heiltä myös itse. CLT rakenteiden saumoihin kumitiivisteet, niin rakennus pysyy tiiviinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marko vinkeistä!
      Nuo saumat eivät niin tulleet esille valkovahatusta pinnasta, mutta meillä ne eivät saisi kyllä näkyä ollenkaan. Toiveissa on saada luonnollista puun sävyä, josta valkoinen sauma kyllä pomppaisi silmille.

      Kati

      Poista
  3. Hei!

    Löysin tämän blogitekstin ja kommentit, kun itsekin tykkäsin kovasti Vivolasta ja olen tutkinut CLT:tä jo jonkin aikaa mieleisenä vaihtoehtona. Minulla on rakennusalan koulutus, mutta en väitä mikään täysi asiantuntija olevani, rakennusfysiikkaa kumminkin ymmärrän teorian kannalta.

    Ensinnäkin ilmatiiveys ja vesihöyrynläpäisevyys (eli arkitermein hengittävyys) ovat kaksi eri asiaa. Rakenteen on aina oltava ilmatiivis sisältä päin tulevan lämpimän ilman virtauksen estämiseksi (ilman mukana menee aina kosteutta rakenteeseen) ja tämä saavutetaan vähintään tiivistyspaperilla puukuitueristettä käyttäen tai esim. hirsitalossa puu on itsessään riittävän tiivis. Hirsien saumat ja kaikki liitoskohdat pitää kuitenkin tilkitä tai tiivistää, ettei ilmaa vuoda niistä. Pelkkä ilmatiiveys riittää, kun koko seinä on puumateriaali, joko ihan puuta tai puukuitu/selluvillaeristettä. Mineraalivillalla eristettäessä tarvitaan ilmansulun lisäksi vesihöyrynsulkumuovi, koska mineraalivilla ei sido itseensä vesihöyryä (ja kuivu myöhemmin) kuten puu.

    CLT:stä on vähän ristiriitaisia näkemyksiä liikkeellä tiiviysasioihin liittyen. Juuri Katin pelkäämät halkeamat päästävät ilmaa ja sen mukana lävitse ja vaikka sisällä ei varsinaisesti "tuule", voi vesihöyryä kuitenkin kulkeutua seinän läpi ulospäin ilman mukana. Siksi eristeen on oltava puukuitueristettä, koska se sitää kosteutta, ei missään nimessä EPS:ää tai mineraali/kivivillaa, koska kosteus voi tiivistyä ja muuttua haitalliseksi vedeksi niiden pinnalla ja kastella sitten CLT:tä. CLT:n ilmatiiveys on vähän kyseenalainen siis ja myös liimakerrosten toiminta on epävarmaa. Liima nimenomaan toimii höyrynsulkuna ja varsinkin kun sitä on monessa välissä. Löysin aiheesta pitkän jenkkitutkimuksen, jossa aihetta selvitetty . Ainakin Chapter 10, sivu 7 löytyy maininta, että CLT ei ole ilmatiivis, mutta on vesihöyrytiivis. Jenkit suosittelevat ilmatiivistyspaperia CLT:n ja eristeen väliin. Höyrynläpäisevyys on niin pieni, että käytännössä CLT on höyrynsulku. Ihan täyttä varmuutta minulle ei kyllä tullut, oliko jenkkien liima samaa kuin Euroopassa käytetty (ja esim. Stora Enson toimittamissa Vivolan elementeissä). Linkki tuohon jenkkiraporttiin:
    http://www.seattle.gov/dpd/cs/groups/pan/@pan/documents/web_informational/dpds021903.pdf

    CLT ei siis missään tapauksessa minusta hengitä eli päästä vesihöyryä läpi yhtä hyvin kuin täysi puu, vaan liima toimii "kalvona". Ei kumminkaan varmastikaan yhtä tiivis kalvo kuin varsinainen höyrynsulkumuovi ja joka tapauksessa ainakin sisimmäinen liimattu lautakerros imee ilmankosteutta itseensä ja näin tasaa huoneilman kosteutta samoin kuin hirsiseinä. CLT ehkä siis massiivihirren ja pullotalon välimuoto?

    Nuo liimat epäilyttävät hieman muutenkin, tuleeko jotain päästöjä huoneilmaan?

    Pinnan halkeilun esteettiset haitat tulevaisuudessa askarruttavat myös, joutuuko jossain vaiheessa kipsilevyttämään tai tapetoimaan seinät kumminkin? Espoossa luontokeskus Haltia on CLT:stä ja ollut toiminnassa reilun vuoden ainakin, pitäisi sinne mennä katsomaan onko halkeamia tullut!

    t: SAM

    VastaaPoista
  4. jatkoa.. Löytyi suomalainen tutkimus aiheesta http://www.kiintopuu.fi/media/kiintopuu/clt-seminaari-26032015.pdf
    t: SAM

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista SAM!

    Tuosta hengittämisen määrittelemisestä on erilaisia käytäntöjä. Oma käsitys hengittävästä materiaalista on se, että se pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta huoneilmasta. Tuosta CLT rakentamisesta tulee varmasti paljon lisätietoa tulevina vuosina. Liimapuupalkit ovat pitkään olleet mukana rakentamisessa, mutta CLT on uutta ja siinä on vielä paljon tehtävää, jotta saadaan pienrakentaja vakuuttuneeksi sen terveellisyydestä. Tuo kiintopuu.fi linkin takaa löytynyt "tutkimus" aiheesta oli ainakin positiivinen. Taipuma 22mm oli hälyttävä, mutta johtui ilmeisesti vääristä reakennustekniikoista, eikä niinkään materiaalin puutteista.

    Kiitos hyvistä linkeistä! Tuo ensimmäinen vaatii vähän enemmän paneutumista, eli nyt vaan pieni silmäily.

    -Kati


    VastaaPoista
  6. Hei!
    Olament Oy on Vivolan kanssa yhteistyössä toimiva yritys, joka varustelee nuo CLT-elementit valmiiksi. Vivola ilmeisesti sitten tekee näistä taloja. Ja Stora Enson Kuhmon tehdas tietääkseni tekee nämä CLT-levyt. Monen tekijän summa tämäkin talo. :)
    Itse tutustuin Olamentiin ensin, ja kiinnostuin siitä, että ilmeisesti aikovat laajentaa toimintaansa tilaelementteihin, jolloin talot saataisiin tehtyä isommista palikoista. Lisäksi heillä näkyy olevan näppärän oloisia CLT-piharakennuksia. Itse voisin mieluusti ottaa tuollaisen piharakennuksen puolilämpimäksi työtilaksi.

    Tässä messutalossa eniten pidin portaista, ne ovat upeat! Muutoin sisustus on omaan silmään liian vaalea. Kuitenkin hyödyntäisin itse CLT-rakentamisessa myös noita kuultovahoja, joilla puun saisi näkyviin, toimisi hyvänä tehosteseinänä, esim tumman sävyisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Portaat olivat minunkin suosikkini! Tilaelementit olisivat todella tervetulleita suomalaisille markkinoille. CLT on kuitenkin puurakenne, joten sääolosuhteet saattavat olla haittana pystytyksessä. Harmittaisi maksaa kuivasta sisäverhouslaadusta, joka sitten kastuisi kaatosateessa aiheuttaen pinnan halkeilua. Suomessa kun ei ole mitään niin varmaa, kuin epävarma... sääennuste :)

      -Kati

      Poista
    2. Haltiaa kun rakensimme, niin ensimmäisenä talvena sisällä paukkui, koska sisäilman kosteus oli muistaakseni 20-30 välillä. Kuivuutta lisäsi ulkovaipan lasivillat. EPS tasaa sisäilman kosteutta paremmin kuin mineraalivillat tai puukuitueriste.. sekä kesällä että talvella.. laskekaa vaikka itse. EPS estää vesihyöryn etenemistä puolet huonommin kuin puu. EPS eristettä ei saa liimata kiinni clt-ulkoseinään. Ristiinliimattu levy ei koskaan halkea läpi, jos se halkeaa. Clt-levy ei halkea, kun sisäilman kosteutta ei pästä tippumaan. Älkää niitä liimoja pelätkö, ei aieuta sisäilmaonelmia. Haltiassa käytettiin seinissä 7-kerroksista n.240mm clt-levyä.. ja siellä ei ole kovinkaan paljoa ulkoseinien clt-pintaa näkyvissä. Janne Manninen Stora Ensolta osaa kertoa enemmän rakennuksen fysiikasta ja sääsuojauksista. T. Marko Lind P.S mikä yläpohjan eristeeksi?

      Poista
    3. Kiitos kommenteista ja vinkeistä!

      Yläpohjan eristämistä en ole suuremmin miettinyt. Kattomuoto mahdollistaa hyvin vaikka puhalluseristeen käytön. Pakko vielä haastaa sinua tuosta halkeamisesta... ;) jos ensimmäinen kerros halkeaa vaakaan ja seuraava pystyyn jne. Niin eikö olisi ainakin teoreettista mahdollisuutta, että risteyskohtiin saattaisi muodostua pienenpieni reikä?

      -Kati

      Poista
    4. Stora Enso ei liity mitenkään Kuhmoon. Stora tekee ulkomailla levyt. Kuhmon tehdas on Oy Crosslam Ab. Levyt tehdään Kuhmossa suomalaisesta puusta.

      Poista
  7. Pistä EPS... sitten ei halkea =)

    VastaaPoista
  8. Pinnan halkeilun esteettisistä haitoista:
    Olen käynyt noin vuoden kaksi vanhassa CLT-talossa. Talossa suurin osa seinistä oli vahattu valkoisella ja muutama seinä oli jätetty puunvärisiksi (toki suojattu, jotta eivät kellerry). Puunvärisissä seinissä piti oikein etsiä halkeamia. Valkoisissa seinissä niitä näkyi, mutta minua halkeamat eivät haitanneet yhtään. Kohteessa oli myö betonilattia, joka on meillekin tulossa. Minusta halkeamat sopivat puupintaan ja toivat kivaa rosoisuuttaa kokonaisuuteen. Tämä sopii minusta CLT-taloon, johon laitetaan vieläpä betonilattia. Nämä ovat toki makukysymyksiä. Itse en tykkään niin sliikistä lopputulemasta, joten siksi CLT:n halkeamat eivät meitä haittaa. Meille on siis nousemassa CTL-talo ensi kesäksi.

    Talossa oli myös kokeen vuoksi tilkitty halkeamia. Näin seinistä sai erittäin siistit. En siis ole yhtään huolissani enää halkeamista. Minusta olisi sääli peittää kauniita puupintoja tapeteilla tai muilla vastaavilla, kerta CLT:en päädyimme. Täysin puunvärisiksi en seiniä uskaltaisi jättää, koska mäntyseinä on tosi oksasta.
    Olen käynyt nyt kuudessa CLT-talossa ja täytyy sanoa, että kauneimpia omasta mielestäni olivat huoneistot, joihin puupinta oli jätetty näkyviin. Saumattomuus ja listattomuus kiehtoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni kommenteista. On ihan totta, että halkeilu ei välttämättä haittaa ollenkaan ja saattaa sopia oikein hyvin lopputulokseen. Itse ajattelin jopa sitä edullisempaa laatua seiniin. Moni ei kuitenkaan ole koskaan käynyt CLT talossa, tai jos ovat, niin ainoastaan tuossa vastavalmistuneessa Vivolassa. Halkeilu ei tosiaan haittaa, kun itse pääsee toteamaan mitä se käytännössä tarkoittaa. Halkeilua on kuitenkin olemassa, joten eri ihmisten mieli muokkaa siitä oman mielikuvan. Juuri tämä epätietoisuus kirvoittaa keskustelua ja epävarmuutta. Lisäksi Suomen sääolot ja valittu eriste mietityttää paljon. Kun taloja on tehty Suomessa useampia ja aikaa kuluu, niin varmasti tämä upea materiaali vakiintuu ja ehkä jopa syrjäyttää hirren käytön rakentamisessa, kun hirsirakennukset eivät kohta muutenkaan täytä kiristyviä energiamääräyksiä.

      Juurikin listattomuus ja pinnan käyttövalmius on todella hyviä puolia CLT:n käytössä. Puu on ihana ja ekologinen materiaali, jota saadaan omista metsistä. On monta hyvää syytä suosia CLT:n käyttöä, kunhan edellä mainitut seikat ovat hyvin selvillä.

      -Kati

      Poista
    2. Ja vielä Jenni, tiedätkö millä tuotteella halkeamia oli onnistuneesti täytetty?

      -Kati

      Poista
  9. Ainakin parocin mukaan kivivilla päästää kosteutta läpi: http://www.paroc.fi/paloturva
    Meidän CLT talo on toteutettu juuri tuolla cortec one eristeellä.

    Saa nähdä miten talo alkaa paukkua nyt ensimmäisenä talvena.

    Moni ihaili noita portaita, materiaalina kuusi (CLT) on todella pehmeää, eikä välttämättä askelmina aivan optimi materiaali.

    Yhtenä positiivisena piirteenä CLT talossa on ollut sen ääneneristyskyky, ulkoa ei paljoa ääniä kuulu. Ero meidän vanhaan "cyproc" taloon on suuri.

    /J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla asukkaan kokemuksia! Pidätkö blogia? Olisi mukava tietää rakentamisen vaiheista enemmänkin.

      -K-

      Poista
  10. On taas teoreetikot vauhdissa. Ensinnäkin Kattiwatille; hirsirakentaminen ei tule häviämään minnekään vaikka teoreetikot ( lue betonilobbarit ) niin kovasti toivovatkin. Ei hirsirakentamisen tarvitse tarkoittaa vuotavaa rakennusta. Täytyy vaan osata ja malttaa rakentaa huolellisesti. Siis huolellisesti niissä kriittisissä työvaiheissa mitkä ovat oikeasti tärkeitä. Ei niinkään niissä, että joku luonnonvalo nyt heijastaa jotain rantua sisäkatosta tai silikonisauma WC -pöntön takana ei ole tasapaksu! Itse uskon tuon CLT -materiaalin olevan oikein hyvän ratkaisun. Siinä käytetään uusiutuvaa luonnonvaraa ja paljon suomalaista työtä. Varmasti siihen tulee halkeamia kuten jokaiseen puuhun tulee. Jos sitä ei kestä, rakenna talosi betonista/muovista/XPS-kuutiosta...sitten voit palata emissio keskustelupalstoille. Hirsirakentamisessa ilmanvuotoluvun saa helposti alle 1,0:n sillä mainitsemallani huolellisuudella. Eikä tarvitse asua muovipussissa. Uskon, että CLT:llä on samat mahdollisuudet.
    Sitten halkeilusta. Uskooko joku todellakin, että >3 kertaa ristiin liimatussa rakenteessa tulee läpiasti halkeama? Ja kuinka suuri? Ei herrajumala! Ei nämä ole enää mitään 40 -luvun kirveellä veistettyjä rakenteita. Mahtaa olla leppoisaa elämää talossa jossa ei suvaita mitään kauneusvirheitä. Ja mitä sitten jos halkeama tuleekin? Vinkki: Paikkaa se.
    Massiivi puurunkoinen talo: Se paukkaa, se halkeilee...mutta se on komea, siinä on hyvä sisäilma, se on lämmin talvella, se on viileä kesällä.
    Olkoot nimimerkkini vaikkapa:
    Arto


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arto, ymmärrät varmasti, että toistaiseksi hieman tuntematon rakennusmateriaali herättää vielä pitkään keskustelua suuntaan jos toiseenkin. Toisten pohdintojen lyttääminen ei nosta omaasi jalustalle. Aika näyttää miten CLT vakiintuu Suomessa ja toivon että vakiintuukin. Kaunis ja ekologinen materiaali. Rakennuttajat vaan tuntuvat olevan vielä kokemattomia. Ainakaan itselle ei ole tullut CLT tarjoajista kovin ammattimaista kuvaa.

      Kati

      Poista
    2. En kaipaile jalustoja tahi jakkaroitakaan, enkä tietenkään halua lytätä pohdintojakaan mutta halusin vaan "oikaista" tuota näkemystä massiivipuurakentamisen tulevaisuudesta energiatuhlarina. Siinä vähän historia toistaa itseään, vrt. rakennusnäkemykset öljykriisin aikana... Poliitikkojen vastaus: "Kaikki äkkiä rakentamaan sähkön varaan!" No nyt sähköllä rahastetaan maltaita ja silti lentokoneet sahaa lomalentoja ennätystahtiin.
      Mutta asiasta toiseen. Rakennusalalla itsekin kun olen niin minua kiinnostaa, että mistä osa-alueesta jäi huono kuva CLT -toimittajissa? Rakentajien ammattitaito? Tuotteen rakenneominaisuudet? Uuden tuotteen pelko? Rakennuttajan kokemuksella ei ole tässä kauheasti tekemistä. Hän/se on se jolle tuote tehdään.
      PS. Pidän suuresti tästä blogistasi. Mukavaa, että jollain on noin suuresti tarmoa miettiä omia rakennusprojektejaan. Nimittäin niitä kannattaa miettiä, kahdesti ja sitten vielä kerran mutta sitten tekemään.

      Arto

      Poista
    3. Valitettavasti vuoden 2020 kiristyvät EU:n energiamääräykset saattavat ainakin muuttaa hirsirakentamista. Massiivihirrestä rakentaminen saa jo nyt erikoiskohtelua energiatehokkudessa muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna sen muiden myönteisten ominaisuuksiensa vuoksi. Lisäksi hirsirakentaminen on valtava työllistäjä ja tulonlähde Suomessa. Meillä hirsirakentaminen on maailman huippua ja hyvä vientituote, sehän nyt on aivan kiistatonta. Kiistan alaista ja hieman epäselvää kuitenkin on, miten jatkossa viranomaiset suhtautuvat massiivihirsitaloihin.

      CLT-toimittajat puolestaan... Kolmen kanssa ollaan oltu tekemisissä. Jalokivitalo, Puumanni ja tietysti Olament. Kaikkien yhteydenpito ja myyntitaidot ovat olleet kehnoja muihin talotoimittajiin verrattuna. Ja CLT oli tosiaan meidän suosikki, mutta ollaan nyt pohdittu muita vaihtoehtoja. Esim. sähköpostiin vastaaminen, tai soittaminen tuntuu olevan hankalaa.

      -K-

      Poista
    4. Niinpä niin...lyhytkatseisella politiikalla saadaan nurin valtio kuin valtio, ei koske Suomea. Mielenkiintoista nähdä lähteekö valtiovalta sahaamaan horjuvaa puujalkaansa poikki Brysselin lasitalon kotkotuksien takia. En oikein ymmärrä tuota energiatehokkuus höpötystä. Missä se autuaaksi tekevä raja kulkee? Itse asumma hirsikopissa jossa lämmintä alaa 170m2, isot ikkunat, korkeat huoneet, maalämpö ja sähkön kulutus luokkaa 9000 kWh/v. Siinä loputtomassa U-arvo kiimassa vaan tuppaa tulla sellaiset seikat vastaan, että että tehtiimpä rakennus mistä materiaalista tahansa niin rakennuskustannukset ( materiaalit ja työvaiheet ) nousevat edelleen joka johtaa sitten siihen, että omakotitaloiksi kutsutaan 50m2:n "tilaihmeitä" 100m2:n tontilla. Tästä voisin kirjoittaa enemmänkin mutta olkoot.

      Hmm...luulisi tuotteensa myynnin kiinnostavan. Hyvä, kiitos sinulle! Hienot referenssi kuvat sinulla tuolla Cuman puolella.

      Arto

      Poista
  11. Meillä ei valitettavasti ole blogia

    Nyt meidän talossa on asuttu ensimmäisten pakkasten yli. Yli 15 asteen pakkasilla levyt hakee paikkaansa ja paukkuu välillä todella komeasti. Halkeamia on tullut, mutta eivät ole mitään merkitseviä. Kooltaan n. 15cm x 1-2mm.

    /J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos päivityksestä! Täytyy sanoa, että ei pienet halkeamat itseäni häiritsisi. Tai ainakaan se mielikuva joka minulla niistä on.

      -Kati

      Poista

Kiitos kommentistasi, se tarkastetaan ennen julkaisua.