torstai 16. heinäkuuta 2015

Rakennetaanko talo maahan vai ilmaan? -Perustukset mielessä

Tontti on jo kevään ajan seissyt odottamassa seuraavaa askelta. Teetimme tontilla pohjatutkimuksen, joka helpottaa kaikkea suunnittelua jo näin alkuvaiheessa. Ollaan lähdetty pohtimaan talon alapohjarakennetta. Ensimmäinen ajatus oli perustaa talo ilmaan, eli kokonaan paalujen päälle. Siitä sitten runko olisi puolestaan noussut ontelolaattojen päälle. Tämä on ollut oma ajatukseni terveestä rakentamisesta. Tällöin maasta nouseva kosteus ja radon pysyisivät taatusti poissa rakennuksesta. Lisäksi ihan tavallinen vitsaus, eli muurahaiset sun muut ötökät pysyisivät siellä minne ne kuuluvat eli maan pinnalla ja riittävän kaukana rakenteista. Maavarainen rakennus liikkuu aina sen verran, että johonkin muodostuu se ötökän mentävä halkeama..

Toiset ammattilaiset ovat innostuneet ajatuksesta, mutta toiset ovat tyrmänneet sen muutamaan seikkaan vedoten. Maan yläpuolelle tehty rakenne on hankala saada riittävän jäykäksi. No siihen on tullut nyt pohjatutkimuksen myötä vihreää valoa. Paalujen ollessa 2,5m-9m pitkiä, maasta saatava tuki on riittävä. Lyhyillä teräspaaluilla tuki jäisi hieman heikoksi. Toisaalta kovin pitkät paalut ovat alttiita maan siirtymiselle ja muutoksille. Tällöin myöskään kovin pitkät teräspaalut eivät antaisi riittävää tukea. Toisaalta, mikäli talo joskus jostakin syystä painuisi perustuksiltaan, ilmassa oleva rakenne olisi todella helppo korjata maavaraiseen verrattuna. Toinen asia mikä kaikkia rakentajia tänä päivänä askarruttaa on kosteus. Suomen ilmasto luo hankalat olosuhteet rakentamiselle ja uutisointia murheellisista tapauksista saa lukea liian usein. Eräs asiantuntija kyseenalaisti paaluille rakentamisessa syntyvän kosteushyödyn verrattuna maavaraiseen rakentamiseen, vedoten siihen, että myös ilmassa on kosteutta ja se usein tiivistyy kylmille betonipinnoille. Se seikka on kyllä täysin totta ja se pitääkin ottaa huomioon ulkopuolisessa eristämisessä. Toisaalta kosteus haihtuu pois nopeasti, kun ilma pääsee kiertämään vapaasti myös alapohjassa. Jotenkin ajatus, että talo ei ole kosketuksissa maaperään, tuntuu luonnolliselta. Siten taloja on tehty jo aikojen alussa. Napsin netistä muutamat kuvat havainnollistamaan visioitani paaluille perustamisesta.

Tässä tehdään taloa tai mökkiä paaluille ja betonille.

Havainnekuva kevyestä rakennuksesta, joka on suunniteltu toteutettavaksi ruuvipaaluille. Omakotitalon perustamiseen ruuvipaalut eivät kuulemma sovellu, mutta tutkin asiaa sitten tarkemmin, kun päästään joskus perustusten kilpailutusvaiheeseen.

Nyt näkyy hyvin tuo tarkoittamani rakenne. Alle on tuotu ensin kuiva sorapatja ja salaojat, jonka jälkeen paalujen päälle on asennettu ontelolaatat. Jos toteutamme talon CLT levystä, niin silloin tietysti myös alapohja voisi olla massiivinen CLT levy. Noh.. tässä luottaisin ehkä betoniin enemmän, mutta miksi, en ihan osaa selittää. Kuitenkin puun tuomat edut alapohjassa ovat kiistattomat, koska siitä ei synny teknistä ristiriitaa, kun sekä alapohja, että seinät ovat samaa puuta. Kylmäsillatkin olisivat minimissään. Alapohjan liittyminen seiniin ja seinien liittyminen kattorakenteisiin on aina rakenne jota kannattaa pohtia huolellisesti moneen kertaan, perustustavasta nyt puhumattakaan.
Tässä kuva, joka toimi yhtenä inspiraationa. CLT-talo, jonka toteutus näkyykin ihan hyvin, ilman sen kummempia selityksiä. Yksinkertaista ja kaunista. Lisätietoja löytyy tästä linkistä.


Kun sisältö on pääsääntöisesti selvillä ja riittävä määrä tietoa suodatettu, voidaankin painua suunnittelijan juttusille. Sen jälkeen on helpompi sitten laittaa kuvat eteenpäin potentiaalisille tekijöille. Kuten jo alussa sanoin nyt tehdään hiljaa ja harkiten. Haluan miettiä kaikki ratkaisut ihan loppuun asti! Tällä hetkellä sorvaan edelleen talon pohjakuvia. Samalla pohditaan kuumeisesti mistä materiaalista talo olisi parasta rakentaa? Ehdottakaa omia suosikkejanne kommenttikenttään ja ennen kaikkea, mitä mieltä olette, kannattaisiko talo rakentaa maahan vai ilmaan?





6 kommenttia:

  1. Reunavahvistettu paalulaatta on halvin. Jos CLT talon teet, niin laita ulkoseiniin 200mm eps grafit 80S Seinä pisteliimaten kiinni ja k600 ristikoolaus intec wt-t ruuveilla eristeen läpi. Eps-eriste ei aiheuta talvella rakenteiden pauketta ja kesällä voit käyttää sisällä reilua viilennystä. Puukuitueristeellä clt-levyn ulkopinnan puun kosteusprosentti voi nousta jopa 20%, joka johtaa homehtumiseen. Villaeristeellä lukema on jo 24%. (Puun kosteus on tehtaalta lähtiessään 12%) Tämä suuri kosteusprosentti siis, jos sisäilmaa jäähdyttää kesällä. Eps-eristeellä kosteus on max 14%. Marko.lind@outlook.com

    VastaaPoista
  2. Mulla on meidän oma projekti suunniteltu paalulaatalla ja clt-talona. Teen harrastusmielessä talojen pohjapiirustuksia ARK ja RAK suunnitelmat yhdistettynä. Näin vältytään monilta ristiriidoilta ja kustannusnousuvarauksilta =)150m2 talo valuharkoilla ja ontelolaatoilla olisi 10-15000€ halvempi, mutta emme halua kärsiä kuivasta sisäilmasta talvisin. Eps-eristetyn ulkoseinän ääneneristävyys on 40-42 dB:n luokkaa. Perustamistapa riippuu täysin tontin tarjoamasta mahdollisuudesta. Paalu-palkki-laatta on perustusratkaisuista kallein. Routasuojausta ei tarvita perustuksia varten jos talo paalutetaan, mutta talon vieressä olevat putkivedot tarvitsevat melkein aina lämmöneristyksen. Marko.lind@outlook.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyviä kommentteja, kiitos Marko! Eps valuharkot kiinnostaa myös ja CLT:n kaveriksi ajateltu ehdottomasti epsiä, jos CLT taloon päädytään.

      Saattaa olla että hinnan vuoksi päädytään puurankataloon, mutta yhdestä kympistä ei siihen päädytä. Kahden kympin kohdalla vaaka sitten kallistuu. Tutkiskelen tuota reunavahvistettua paalulattiaa vielä lisää!

      -Kati

      Poista
    2. Valuharkolla tarkoitin 150mm valuharkkoa korvaamaan CLT-rakennetta. Eps sitten joko valuharkon tai CLT:n pintaan. Reunavahvistetun laattaan ei eristehalkaisua. Sama eps RV-laatan ulkopintaan yläpuolista seinää ohuempana. Ristikoolaus painekyllästetystä ja esim levyrappaus sokkeliin. Puurankatalo voi olla sen 20000€ CLT-taloa halvempi (riippuu rakennuksen muodoista).

      Poista
    3. Tuossa paalulaatassa mennään ilmeisesti taas lähelle maan pintaa. Mielessä oli ja on ehkä yhä, ajatus siitä, että talon pohja on ilmassa. Toisaalta myös kellari on alkanut kiinnostamaan, vaikka ensin tyrmäsin sen epäviihtyisänä tilana. Asuntomessuilla oli viihtyisiä kellaritiloja, joista oli suora käynti ulos. Tätä on onneksi aikaa miettiä ja pallotella. Periaatteessa haluaisin kaikki perustoiminnot yhteen kerrokseen. Uskoisin, että kallistutaan kuitenkin ontelolaattoihin.

      Poista
    4. Alapohjan ontelolaattojen tilalla voisi olla myös kuorilaatat. Jos taloon ei tule lattialämmitystä kauttaaltaan, niin kuorilaatasto on halvempi vaihtoehto, koska pintavalukerros jää pois. Kuorilaataston valukerrokseen ei kannata lämmitysputkia laittaa (hidas reagointi).

      Poista