Koko homma maksoi yhteensä 21.490€ (sis.Alv) suunnilleen puolet hinnasta oli työn osuutta josta oli mahdollisuus hakea myös kotitalousvähennystä. Vähennystä tuli pari tonnia. Pakko sanoa, että tätä summaa en ihan tarkkaan muista enää.. Joka tapauksessa alle 20th oli kustannus kotitalousvähennyksen jälkeen. Pumpun töineen myi JR-Lämpötekniikka ja pumppu on merkkiä Nibe F-1245-12. Nibe sai kaverikseen puskurivaraajan ja 225m syvän lämpökaivon. Hinta sisälsi myös vanhan öljykattilan purkamisen ja poisviennin. Työ sattui osumaan ilman mitään verosuunnittelua vuodenvaihteeseen, koska saimme avaimet uuteen kotiin 1.joulukuuta ja öljy loppui parin viikon jälkeen. Hoputin asennusta ja poraus järjestyi vielä joulukuulle, mutta laitteiston asennus meni tammikuun puolelle, eli hetki jouduttiin olemaan rakennuslämmittimien varassa. Onneksi kaikki meni hyvin ja pakkaset pysyivät maltillisina. Oli iloinen yllätys, että saatiin siten molemmista työvaiheista kotitalousvähennystä, kun muuten vähennyksen määrä olisi tullut täyteen, eikä asennuksesta olisi maksettu enää palautusta. Remontin keskellä, sellaisesta oli iso apu taloudellisesti.
Meillähän ei olisi ollut varaa asua tässä talossa, jos olisi pitänyt jatkaa elämää öljylämmityksen kanssa. Säästösyistä päädyttiin maalämpöön. Sähköyhtiön toimittama nykyinen vuosiennuste on 29 510kWh ja vuosikustannus 2025,21€. Se sisältää kaiken sähkön kulutuksen eli lämmitys ja käyttösähkön. Tosin meillä asuu vain kaksi aikuista, joten lämmintä käyttövettä ei kulu kuin kahden edestä, myös pesukone käy varmasti harvemmin kuin lapsiperheissä.
Maalämpöpumpun asentamisen jälkeen kävi melko nopeasti selväksi, että se ei riitä vanhan talon ainoaksi lämmitysmuodoksi ja hankimme olohuoneeseen ilmalämpöpumpun. Sen kustannus oli 1 600€ ja pumppu on merkkiä Mitsubishi. Meillä on suuri 70m2 käsittävä olohuone/keittiö yläkerrassa. Avoimessa tilassa on myös suuret ikkunat olohuoneessa. Ikkunat ovat kaksilasiset lämpölasielementit 70-luvulta, joten niiden lämpöhukka on melko suuri verrattuna nykyaikaisiin lämpölaseihin. Kun Suomen ilmastossa tapahtuu vuorokauden sisällä isojakin lämpötilan astemuutoksia, ei maalämpö ehdi mukaan, varsinkin kun lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen patteriverkon kautta. Ketterä ilmalämpöpumppu tuottaa tarvittavan lämmön heti ja kesällä tarvittaessa viilennystä. Meillä ei tosin viilennystä käytetä, koska rrrakastan kesän lämpöä yli kaiken! Toista ilmalämpöpumppua ollaan mietitty alakertaan, mutta se ei ole kovin aktiivisessa käytössä, niinpä ei ole ollut tarvetta lisälämmitykselle. Jos alakerta olisi asuinkäytössä, niin ehdottomasti sielläkin puhaltaisi ilmalämpöpumppu.
Maata sulatettiin pari päivää lämpömatoilla ja sitten vaan lapiohommiin. Urakoitsija teki kaivuutyöt. |
Putkilinja nousee lämpökaivosta taloa kohti. |
Putket menee tästä sisälle pannuhuoneeseen. Pinnalta poistettiin hiekkakerros ja kivilaatoitus. Myöhemmin tähän rakennettiin puinen patio. |
Kokonaisuus meni mielestäni hyvin lukuun ottamatta vanhan öljypannun purkua, joka oli aika likaista hommaa. Urakoitsijan olisi vähän enemmän pitänyt mielestäni kiinnittää huomiota kotimme pintojen suojaamiseen ja siinä touhussa meni yksi matto roskikseen. Kun seuraavan kerran pyydän urakkaa maalämmöstä, muistan pyytää paria asiaa. Toinen on suojaaminen ja jälkien siivoaminen ja toinen on siistit merkinnät sähkötauluun. Uudet merkinnät oli tehty harakanvarpain tussilla suoraan sulakekaapin kanteen... Urakoitsija korjasi myöhemmin kyllä virheensä, eli homma ok.
Sopiiko maalämpö mielestäni vanhaan taloon? No ei ja joo.. Hyvin se peruslämpöä antaa ja suihkuvettäkin ahkerasti lämmittää, mutta ei pärjää isossa talossa ilman ilmalämpöpumpun apuvoimaa. Kun talovanhus kokee seuraavia remontteja, kannattanee harkita lattialämpöputkiston asentamista. Siten hyödyn saa irti paljon tehokkaammin. Huolettomuus ja puhtaus ovat osa maalämmön vetovoimaa. "ulkoyksikkö" on maan alla ja muutenkin maalämpö on huomaamaton ja hiljainen käytössä. Kyllä me siihen sijoitetaan seuraavassakin talossa. Uudessa talossa hyöty on maksimaalinen ja muutenkin sen hyvät puolet ovat vakuuttaneet meidät.
Meilläkin päivitettiin lämmitysjärjestelmää noin pari vuotta sitten. Öljylämmityksen tilalle tuli maalämpö. Alkuun oli tarkoitus tulla yksi 150m kaivo, mutta lopulta tuli kaksi kaivoa (90m & 60m) kun vastaan tuli ns. höttökalliota. Poraukset sujuivat muuten ongelmitta, kaikesta muusta joutuikin sitten vääntämään. Koneiden asennus venähti, purkivat entisen lämmityksen ja lupasivat seuraavalla viikolla tulla kytkemään uudet. Ei näkynyt eikä kuulunut ja sähkölämmityksellä mentiin 48 päivää vuoden vaihteessa, luvattiin hyvitystä sähkölaskusta, huovattiin ja soudettiin sen kanssa kunnes lopulta tulivat laskussa vastaan, purkujätteet lojuivat etupihalla kolme kuukautta niiden hausta muistuteltiin, lähtivät sitten kahdessa tunnissa kun uhkasin soittaa yrityksen laskuun niille kyydin. Sopimuksessa oli siis poisviennistä sovittu. Asentamisesta yrittivät laskuttaa kahteen kertaan mikä oli taas oma selvittelynsä. Kaikkiaan hommaan taisi mennä 4-5 kk. Maalämpö on ollut kyllä hyvä käytössä enkä vaihtaisi kuunaan pois, mutta ikinä en enää Suomen maalämpöä valitsisi hommaa tekemään.
VastaaPoistaHurjan kauan jouduitte odottelemaan! JR Lämpötekniikkaa ei ainakaan hitaudesta voi haukkua, koska pystyivät vielä aikaistamaan toimitustaan. Vanha öljypannu meni sähkölle öljyn loppumisen jälkeen, joten lämmintä vettä saatiin hanasta. Puhaltimet auttoivat puolestaan lämmityksessä, kun patterit meni aika viileiksi. Pannun purku tapahtui hetkessä ja maalämpö oli käytössä jo samana tai seuraavana päivänä. 48pv on kyllä hurja odotus keskellä talvea!
Poista-K-
Jäin vielä vähän ihmettelemään tuota asiaa, että miten niin maalämpö yksin ei riitä tai että se ei ehtisi mukaan nopeisiin sään vaihteluihin? Siis kyllähän pelkän maalämmön varaan olen omassa työssäni laittanut mm. uuden 85-huoneistoisen kerrostalon, ja jälkiasennuksenakin hiljattain yhden 11-huoneistoisen kerrostalon. Ja niissä kummassakin on sen verran monta kaivoa ja sen verran tehokas maalämpöpumppu, että hyvin se riittää...
VastaaPoistaMutta olisiko teillä maalämmön riittävyys ollut parempi, jos vesivaraaja olisi isompi? Maalämpöhän tekisi sen "täyteen" lämpöä, jolloin jos se on tarpeeksi iso, niin eikös sen lämmön luulisi sitten riittävän? Ei silti, ilmalämpöpumppu on voinut olla ratkaisuna halvempi, ja varsinkin jos isommalle varaajalle ei olisi ollut tilaa? Lisäksi ilmalämpöpumppu tekee kesäisin kait kylmää/viilennystä paremmin kuin maalämpö?
Uusien omakotitalojen osalta olisin itse sitä mieltä, että ei kannata... Meille otin kuukausi sitten ilma-vesi-lämpöpumpun, sen hinta oli asennettuna 8600€. Saas nähdä kannattiko. En ole varma. Ekan vuoden suoralla sähköllä lämmittäessä sähköä meni meillä 17000 kWh/vuosi ja se maksoi 1900 euroa. Lämpimiä neliöitä talossa 241m2.
Moi Mika,
PoistaKyllä lämpö neliöihin riittää, mutta en ehkä saanut sanottua kovin selkeästi että ei olohuoneen kuutioihin. Olohuone on 70m2 ja se yhdistyy muihin tiloihin, eli avointa tilaa on lähes 100m2 josta se 70m2 yli 3,5m tilaa. Maalämpö ei ehkä jää vajaaksi, mutta patterit jäävät. Kun sellainen tila pitää lämmittää ulkolämpötilan pudotessa vaikka -15 astetta on ilmalämpöpumppu ehdoton. Öljykattila pystyy puskemaan tarvittaessa hyvin kuumaa vettä, kun taas maalämpö on vähän hitaampi.
Varmasti kartoitetaan kaikkia vaihtoehtoja tulevaan taloon kunhan sen aika koittaa. Vilp on yksi vahva vaihtoehto, mikäli ulkoyksikkö on mahdollista sijoittaa terassin alle näkymättömiin. Muuten sitten päädytään varmaan maalämpöön. Pienempään ja paremmilla eristeillä olevaan taloon riittää pienempi pumppu, jolloin koko homma pitäisi saada kohtuuhinnalla. Edellisessä rakentamisen Tekniikan Maailmassa oli juttua jostain uudesta lämmitysmuodosta. Voihan se olla että vuoden päästä on markkinoilla taas jotain uutta ja mullistavaa :)
-K-
Monesti saneerauksessa ongelmaksi muodostuu nimenomaan riittämättömät patterit jotka on aikanaan mitoitettu siten että kiertovesi on tosi kuumaa, jopa 60 astetta ja yli. Öljylle, sähkölle jne ei ole mitään ongelmaa tuottaa kuumaa kiertovettä.
VastaaPoistaLämpöpumput eivät taas kykene kunnolla tekemään >50 asteista vettä joten yhtälö ei oikein toimi. Patteripinta-alaa pitääkin lisätä joko vaihtamalla useampilehtisiin pattereihin tai lisäämällä niitä.
Mitä alemmas päästään tarvittavassa kiertoveden lämpötilassa, sitä paremmalla hyötysuhteella pumppu pystyy lämmittämään. Ammattitaitoisen urakoitsijan pitäisi tietysti jo etukäteen kartoittaa alkutilanteen kiertoveden lämmöt ja suositella urakkaan tarvittavia patterinvaihtoja yms. Useimmiten vaan jää tekemättä kun siitä on ylimääräistä vaivaa ja asiakaskin voi silti karata sen halvemman tarjouksen perään josta ne patterit puuttuivat...
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Meillä kaiken lisäksi patterisuojia, joista en ollut valmis luopumaan. Verhotkin menee katosta lattiaan estäen lämpösäteilyä. Kohtuullisen edullinen ratkaisu oli tuo ilmalämpöpumppu maalämmön kaverina.
Poista-K-
Ehdottomasti uudet matalammalla kiertoveden lämmöllä toimivat patterit, olette sijoittaneet lämmitykseen 20t niin kyllä pitäs ilman lämpöpuhaltimia pärjätä. 12kw on sen verran kova peli että siitä ei jää kiinni kyllä. Kuinka kaivo onnistui, onko sen verran bittinikkaria että olet katsonut maasta tulevaa & menevää liuoksen lämpötilaa ? myös käynnistysten määrä & käyntiaikaa kertoo onko peli oikein säädetty. Info menusta helposti.
VastaaPoistaVoi, multa on mennyt ihan ohi sinun kommentti. Harmi. Mutta jollain aikavälillä oli aikomus tehdä lämmönjako vesikiertoisella lattialämmityksellä ainakin oleskelutiloihin, koska siinä korko olisi riittänyt hyvin. Mutta päädyimme kuitenkin rakentamaan uuden talon, joten nykyiset omistajat jatkoivat tästä. Maalämmön hinnaksi jäi rapiat 17000€ kun laskee pois kotitalousvähennyksen, joka saatiin jaettua kahdelle vuodelle, koska poraus ja laitteiston asennus osui sopivasti vuodenvaihteeseen. Näin saatiin vähentä koko työn osuus. Suosittelen muillekin.
PoistaMukavaa kevättä!
Ja Ja .......Tuota kuvan keruu putket olisi eristettävä AINA ennen kuin tuodaan rakennukseen sisälle...Kondenssin vuoksi,ja kylmähän siirtyy nyt väärässä paikassa ...
VastaaPoistaKeruuputki kulkee tuon suojaputken sisällä ja suojaputken ja keruuputken välissä on eriste. Lämpimissä sisätiloissa putki lisäeristetään solukumieristeellä ja teipataan. Ethän luullut että keruuneste kulkee tuossa kurttuletkussa? Vai käsitinkö kommenttisi eristämisestä jotenkin väärin?
PoistaMeillä on ollut vielä mökillä öljylämmitys ja emme ole jaksaneet vaihtaa sitä vielä, koska sillä on ollut käyttöä loppujen lopuksi kuitenkin niin vähän. Ainoita kustannuksia on aina silloin tällöin öljypoltinhuolto ja se vähäinen öljy, jota vuodessa tarvitsee käyttää. Olemme siellä siis suurimmaksi osaksi vain kesäisin. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä, kiva lukea muiden kokemuksia liittyen lämmitysmuotoihin.
VastaaPoistaMeillä on juuri talon rakennus menossa ja ajateltiin myös hankkia maalämpö. Pikkuhiljaa rakentaminen onneksi edistyy ja en jaksa odottaa sitä, että jossain vaiheessa asumme uudessa kodissamme. Onpa paljon öljyä kulunut edellisellä asukkaalla, varmasti ollut kallista.
VastaaPoistaAikoinaan myös me siirryimme maalämpöön. Hyvin on sen kanssa mennyt. Hyvä kun törmäsin tähän, meidän täytyykin nimittäin hommata lisää maalämpönestettä. Hyvä että säästitte rahaa lopulta, eikä suurempia päässyt tapahtumaan! Kilpailuttaminen on kyllä myös tärkeä asia. Kiitos kirjoituksesta.
VastaaPoistaKiva lukea kokemuksista. Meillä on vielä öljylämmitys, ja öljysäiliön puhdistus tulisi tehdä. Meillä alkaa rakentumaan uusi talo tässä hieman myöhemmin tänä vuonna. Maalämpöä sinne olemme myös kaavailleet.
VastaaPoista