Asuntomessut 2015, parhaat ideat ja oivallukset!

Tosiaan muutama päivä sitten oltiin käymässä asuntomessuilla Vantaan Kivistössä. Kuten tuossa edellisessä postauksessa vähän purnasinkin, tuntuu siltä, että taantuma oli tavoittanut Vantaan Asuntomessut. Vai onkohan omat ajatukset muuttuneet vaan vähän liian lennokkaiksi ;) Jotain hauskoja yksityiskohtia oli kuitenkin nähtävillä. Tässä niistä ne minua messuilla eniten kiinnostaneet ideat. Aikatauluista johtuen, oli pakko pistäytyä messuilla viikonloppuna, joten porukkaa oli todella paljon. Ehkä enemmän kuin millään aikaisemmalla asuntomessuilla joissa muistan olleeni. Sijainti tietysti lisää suosiota. Varmasti ihan hyvä tilaisuus monelle näytteilleasettajalle. Toivon kovasti menestystä mukana olleille yrityksille. Asuntomessut on aina kova panostus. Alla muutama räpsy mielestäni onnistuneista panostuksista. Ensimmäiseksi käännetään katseet kattoon!

Hevi kivitalojen kohde 33, oli tehnyt näyttävää yhteistyötä Decosin kanssa. Talossa oli paljon sisustuslaasteilla tehtyjä pintoja. Tässä on hienosti kiinnitetty huomio kattoon ja se tekee tilaan kyllä oman viimeistellyn fiiliksen.

Katto oli toteutettu Decosin Rivedil Preziosi erikoismaalilla. Vastaava maalaus olisi mahdollista toteuttaa esim. Tikkurilan Taikamaaleilla ja nukkaamattomalla mokkarätillä tai ikkunaliinalla. Kattoon kiinnitetään aivan liian vähän huomiota. Vähäeleinen efektimaalaus antaa laadukkaan fiiliksen sisustukseen. Näitä näkee enemmän julkisissa tiloissa, mutta ovat erittäin toimivia myös yksityisasunnoissa.

Tasoitepintoja oli näkyvillä jonkin verran. Markkinoita tuntuu hallitsevan Decos upealla tuotevalikoimallaan. Tässä kuitenkin hienolla seinätasoitteella (merkkiä ei mainittu) tehty melko voimakas lastaus. Pinta oli maalattu Eurodecor remonttimaalilla jonka sävy on V487, päällä Taika Hopea Helmiäsilasyyri. Levitys tehty rätillä ja toteuttajana on RTV-Yhtymä Oy. Lopputulos oli mielestäni hieno ja pieneen wc-tilaan sopiva. Pieniin syvennyksiin olisin kaivannut vielä LED-valoja. Viimeistelty valaistus olisi tuonut tilaan ripauksen arjen luksusta.

Valaistus on mielestäni niin suuri osa onnistunutta sisustusta, että siihen tuli kiinnitettyä huomiota extra paljon. Tässä on kohde 21, Profin House. Harmillista kun talon elementtitoimittajasta ei ollut missään mitään mainintaa. Seinät oli tehty isoista betonielementeistä ja pinnat olivat yhtä viimeisteltyjä, kuin koko talo muutenkin valaistusta myöten.

Profin House 21, oli ehkä eniten meidän makuun sisäpuolelta. Oltaisiin voitu kantaa omat huonekalut suoraan sisään ja alkaa asumaan talossa. Tämä kohde lisäsi kiinnostusta tehdä talo "isoista kivistä" eli valmiista betonielementeistä. Sisäseinille sitten vähän vaneria tai lautaa, pehmeyttä tuomaan. Seinällä näkyvät pystyelementit ovat itse asiassa valaisimia. Tuollaiset olisi helppoja toteuttaa sopivan kourun taakse asennetuilla LED-nauhoilla. Epäsuora valaistus on meillekin se juttu, mitä pyritään tuomaan omaan sisustukseen. Valaistussuunnittelun merkitys kasvaa, kun rakennuttajille ei enää riitä keskellä huonetta roikkuva lamppu johdon päässä. LED tekniikka on tuonut upeita mahdollisuuksia laadukkaaseen valaistukseen.

Sähkökalusteet olivat monessa kohteessa tavanomaisia, ehkäpä sähköurakoitsijan valitsemia. Kohteessa 21, tätäkin asiaa oli mietitty ja homma viety tyylillä loppuun. Seiniä koristivat kauniit lasilevyt, jotka toimivat hipaisukytkiminä valaistukselle ja ehkä muullekin kodinohjaukselle. Kodinohjausta oli kohteissa nähtävillä, mutta siitä oli heikosti infoa ja esittelyjä. Ei toki meitä haitannut, koska avomies tietää kodinohjauksesta jo kaiken tarvittavan :)

Näitä "kellaripihoja" oli parissa kohteessa ja mielestäni ne ratkaisevat hienosti pienten pihojen yksityisyyttä koskevat ongelmat. Katetulle terassille paistaa aurinko, mutta maan alla sijaitseva piilopaikka on hyvin suojassa katseilta. Siellä voi sitten porealtaassa polskia saunan jälkeen.

Olisin kaivannut tähän tilaan vielä takkaa. Takan kanssa tästä olisi tullut täydellinen keidas keskelle kaupunkia. Voin kuvitella miten lämmitetty vesi porealtaassa ja takkatulen rätinä rentouttaisi kiireestä toipuvaa lomalaista. Makkaran paistokin onnistuisi hienosti aidolla tulella.

Selkeästi tuo luonnon värinen havupuu alkaa miellyttää silmää, kun on tullut tällaisesta kohdasta otettua kuva. Hauska yksityiskohta on se, että nuo valkoiset kaapistot ja laatikot on sijoitettu portaiden alle, jolloin hankalasti hyödynnettävästä tilasta on saatu mahdollisimman paljon käyttöarvoa irti.

Sitten käytiin Honkatalojen kohteessa 17 nimeltään Villa Beauty. Ja olihan kohde aikamoinen kaunotar. Eniten puheensorinaa ja katseita osakseen saanut sisustuselementti oli lasiseinä kylppärissä. Kuvasta ei ehkä välity miten vangitseva tuo seinä olikaan. Moderni kristallikruunu oli nappivalinta juuri tuohon kohtaan. Kaksi näyttävää sisustuselementtiä suorastaan loistivat kilpaa, samalla kunnioittaen hienosti toisiaan.

Olen nähnyt tuollaista rakennetta risteilijöissä paljon. Rakenne on toteutettu kolmella yhteen nippuun laminoidulla karkaistulla lasilla. Keskimmäinen rikotaan tarkoilla napautuksilla, jolloin karkaistu lasi hajoaa tuhansiksi pieniksi paloiksi, muodostaen hienon kuvion. Lasin on valmistanut ZETA.fi ja se on valaistu LED-valoilla. Jokainen voi sitten itse miettiä haluaako istua wc-pytyllä, josta on suora näkyvyys alakerran olohuoneeseen :D

Makuuhuoneessa oli käytetty Sbl Decorin nestemäistä tapettia. Musta, kuitupintainen tapetti tuntui paksulta huovalta ja antaa varmasti hyvää äänieristystä ja akustiikkaa huoneeseen. Tässä olisi ideaa, kun mietitään nykyaikaisia kivitaloja. Katossa tämä tuote toimii varmasti hyvin akustoivana elementtinä. Jotenkin makuuhuoneessa tällaisen pinnan puhdistaminen askarruttaa, mutta tosiasia on, että kuka niitä makkarin seiniä nyt oikeasti koskaan pesee. Harmitti, että jotkut kävijät olivat halunneet nyppiä seinästä irti tuppoja, joita lojui lattialla. Pitäisi muistaa, että ollaan kuitenkin jonkun ihmisen kodissa.

Ja taas ollaan hyvän valaistuksen äärellä. Epäsuora valo sopii etenkin kylpyhuoneisiin. Kuka nyt haluaisi olla alasti suoraan alas sojottavien spottien alla? Meilläkin tällä hetkellä katossa spotit, mutta seuraavaan kylppäriin keksitään jotakin muuta. Epäsuora valaistus ja erityisesti himmennettävä sellainen, on kohtelias kylpijöitä kohtaan.

Valon väri muuttuu kameran linssin läpi tullessaan kovin siniseksi. Tilaan tuo sävy sopi kuitenkin oikein hyvin. Nähtävillä on jo trendi, missä perinteinen teräksen väri muuttuu kupariksi ja kullaksi. Ihan tervetullutta vaihtelua, jos minulta kysytään.

Saunoissa ei mielestäni ollut tapahtunut mitään uutta. Tämä sauna hiveli eniten niitä omia makuhermoja, joten nappasin siitä kuvan. Kaunista ja eleetöntä puusepän tai osaavan timpurin käsialaa. Kun laatu on kohdillaan, ei koristeita tarvita.

Vielä yksi kuva tarttui mukaan "kellaripihoista". Tässä kohteessa kerrostalot ovat jo näköetäisyydellä, joten lasikattoa ei tähän syvennykseen ole haluttu rakentaa. Kuten sanottua, erittäin kiva tapa luoda pieni yksityinen piha, tiuhaan rakennetulla alueella. Tässä silmää jäi kirvelemään valaistus... Valaistus toteutettuna esimerkiksi printtilasin läpi olisi tuonut tilaan sen kaipaamaa näköalaa. Epäsuorat valaistusratkaisut ja integroidut kaiuttimet olisivat tehneet tilasta paljon viihtyisämmän. Barrisol -katto luonnonvalo -valaisimilla toteutettuna olisi ollut napakymppi. Kellarifiilis olisi kadonnut kokonaan.

Paljon oli nähtävillä erilaisia porealtaita. Kaikkia yhdisti sama ulkonäkö, eli amerikkalainen unelma lemmenlaivasta. Virkistävää muotoilua edusti kuitenkin Drop Design pool. Yksinkertainen muotoilu hiveli silmää. Ottaisin tuollaisen omalle terassille milloin tahansa. Ehkä musta väri vielä nopeuttaisi veden lämpenemistä auringossa. En tosin tiedä onkohan Drop allasta saatavana mustana?

Perheiden pienimmillä silmät suurenivat ihastuksesta, kun näkivät tämän puumajan. Oli kyllä hauskan näköinen rakennus, eikä hintakaan varmaan huimaa, kun rakentamiseen oli käytetty tavallista höylättyä lautaa. Päätyyn kun tekisi vielä avattavan "huoltoluukun", niin lakanoiden vaihtokin kävisi vallan näppärästi.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, on jälleen kuva valaistuksesta. Anteeksi vaan, mutta olen tähän nyt näköjään kovasti paneutunut. Valaistusta ja sen merkitystä sisustuksessa on vaan vaikea liikaa korostaa, niin tärkeää se mielestäni on. Jos tästä tilasta sammutettaisiin lattiavalaistus pois, muuttuisi eteinen ihan tavalliseksi säilytystilaksi. Nyt eteisessä on ripaus arjen luksusta, joka ei ole edes maksanut maltaita. Kauniin ei siis välttämättä tarvitse olla kallista.

Asuntomessut 2015, CLT-talo Vivola

Tuli käytyä asuntomessuilla Vantaan Kivistössä. Talokuume se vaan kohoaa, mutta ajatukset jokseenkin vielä harhailevat, joten emme ole mihinkään todellisiin toimiin vielä ryhtyneet. Pohjatutkimus on oikeastaan ainoa juttu, mitä ollaan tehty tontin ostamisen jälkeen. Muuten sitten vaan annetaan mielikuvituksen lentää, kunnes saadaan ne koottua yhteen ja aletaan muuttaa ajatuksia talon muotoon. Tämä vaihe on kuitenkin niin huoleton ja ihana, että aion venyttää tätä vaihetta vielä vähän ja nauttia täysillä joka hetkestä!

Vantaan asuntomessuille haluttiin ehdottomasti mennä käymään, koska ne olivat lähellä ja asia on todellakin nyt pöydällä. Messuille antaisin arvosanaksi ehkä 8+. Pakko kyllä sanoa, että aikaisemmin asuntomessuilla on aina ollut edes yksi wow-kohde, joka näiltä messuilta uupui kokonaan. Honkatalojen Villa Beauty oli minulle ehkä eniten wow, mutta sekin melko pieni ja tavanomainen sisustukseltaan. Talojen tehokkaat neliöt olivat tietysti ymmärrettävistä syistä vähäisiä, koska rakentaminen on pääkaupunkiseudulla erityisen kallista. Nyt alkaa myös rakennusalan pitkä taantuma näkyä panostuksissa. Näyttäviä olohuoneita, laadukkaita äänentoistojärjestelmiä tai innovatiivisia kokeellisia rakennuksia oli turha etsiä. Kaikkia taloja leimasi tietynlainen tavanomaisuus ja tutulla turvallisella polulla pysytteleminen. Alue oli kuitenkin oikein viihtyisä ja järjestelyt todella onnistuneet. Ainoa miinus oli, että ei löydetty mistään grillimakkaraa :D

Koska kuvia tuli räpsittyä messuilta yli 100kpl, on varmaan parempi ottaa asia kerrallaan. Nyt tuo CLT rakentaminen on ollut kiinnostuksen kohteena, joten aloitetaan vaikka siitä. Ensimmäisenä siis talo Vivola.

Vivolan ulkonäkö miellytti silmää. Mukavalta näytti erityisesti tuo epäsäännöllisistä leveyksistä koostuva ulkoverhoilu. Talo oli eleettömän tyylikäs. Myös tontin rajalla näkyvä aita oli tehty CLT-levystä. Pienen epäilyksen varjon materiaalia kohtaan heitti aidan päädyssä näkyvät isot halkeamat. Ne näyttivät syntyneen kosteudesta. Aion kyllä joskus käväistä tarkistamassa miltä alue näyttää kun aikaa on kulunut. Kiinnostaa nähdä miten tuo levy on kestänyt syksyn sateet ja ehkä pikku pakkasetkin.

Sisennykset ja pergolat näyttivät kivoilta ja toivat ilmettä rakennukseen.

Urakoitsijana on toiminut Vivola Oy. Mukana projektissa myös Olament. Jotenkin nämä kaksi yritystä toimivat yhdessä, mutta minulle ei selvinnyt onko kyseessä sama vai eri yritys ja mikä on rakentamisessa ollut toisen rooli. Tässä otin kuvaa lähinnä ulkorakennuksen sisäkatosta, joka näytti hyvältä. Lähes kaikissa muissa kohteissa, ulkorakennuksissa ja autotalleissa oli kittaamaton kipsilevykatto. Se vaan on ikävän näköinen, mutta ymmärrän, että kohteiden tekemisessä on ollut loppumetreillä hirveä kiire. Tässä kuitenkin näkyvillä CLT:n suuri etu, eli sisäpinta joka on valmis käyttöön, vaikka ihan sellaisenaan. Tässä kuitenkin harmaaksi vahattuna.

Esillä oli myös rakenne jolla talo oli toteutettu. Vähän epäilyttää tuo kivivillan käyttö eristeenä. En ole rakennustekniikan asiantuntija, mutta höyrynsulun puuttuminen herätti ajatuksia. Esittelijä kertoi, että liima toimii höyrynsulkuna. CLT-levyn kuivuessa syntyvät halkeamat ja levyjen väliset saumat kuitenkin saattavat käsittääkseni kuljettaa kosteutta ja lämmintä ilmaa rakenteisiin. Lämmin kostea ilma puolestaan voi tehdä ikäviä asioita kylmässä rakenteessa. Jos me tehdään talo CLT:stä, eriste olisi ehdottomasti vesihöyryä läpäisevä EPS.

CLT-rakenne tarjoaa ihanteelliset mahdollisuudet viimeisteltyihin yksityiskohtiin, vaikka ei olisi tekijällä sen suurempaa timpurin vikaa. Aukot ja seinät ovat hionnan jälkeen valmiita sellaisenaan. Tässä kohteessa pinta oli käsitelty valkoisella Osmo Colorin vahalla. Seinään töpötetyt pienet neliöt eivät olleet niin omaan makuun, mutta muuten pinta oli kaunista katseltavaa.

Myös välipohja oli toteutettu CLT-levystä ja se näytti todella kauniilta. Himmeä vaha antoi utuista kiiltoa pintaan. Kattoon oli upotettu kaikki tarvittava siististi, kuten mihin tahansa kattomateriaaliin. Olametilta kerrottiin, että välipohjan tekeminen CLT levystä on todella nopeaa ja edullista. Eli sellainen siis meillekin kiitos. Paneelit ja levyt katossa eivät oikein sytytä ja kipsilevykatto on todella vaikea saada kestämään isoista ikkunoista tulvivaa, kaiken paljastavaa sivuvaloa.

Tässä kuvassa näyttäytyy CLT:n parhaat sisustukselliset ominaisuudet. Listaton, viimeistelty kokonaisuus syntyy kuin itsestään. Kaikki ovet olisi mahdollista toteuttaa liuku-ovina, koska mitään karmeja ei tarvita peittämään rakennetta. Tietysti liuku-ovi vie tilaa, mutta ainakin kantamattomat seinät voisi toteuttaa kuorirakenteena, jolloin kahden seinän väliin jäisi tila liuku-ovelle, joka sekin olisi mahdollista tehdä CLT-levystä. Silloin pinta olisi vähän niin kuin yhtä seinää. Enemmän sellaisia oivalluksia olisin Vivolaan kaivannut.

Vivolassa oli toteutettu myös portaat CLT-levystä. Juuri näin homma pitääkin tehdä, eli viedä tyyli ja materiaali loppuun asti. Portaat olivat todella viimeistellyt ja kauniit. Portaat olivat jopa niin tyylikkäät, että mietin, miten tämä komeus oli mennyt rakennustarkastuksessa läpi? Tällaiset portaat kelpuuttaisin kotiini oikein mielelläni. Yksinkertaiset ja upeat.

Kaikkiaan Vivola oli oikein kaunis kokonaisuus. Antiikkitammi lattiassa olisi omissa suunnitelmissa muuttunut tietenkin betoniksi. En niin tykkää eri puulajien sekoittelusta. Tässä tuo lattia meni kuitenkin ihan ok, koska CLT-pinnat oli käsitelty lähes valkoisiksi. Jos meille rakennetaan CLT-talo, niin seiniin tulisi hieman vähemmän vaaleaa ja lattiaan tietenkin betonia särmää antamaan. Mielestäni havupuu on kaunis ja moderni materiaali ihan sellaisenaan, tai vähän tummumista estävällä käsittelyllä. Kaksi viimeistä kuvaa on napattu Vivolan sivuilta. Heidän tarjontaansa pääsee tutustumaan tästä linkistä.

Meillä siis mieli kallistelee CLT-talon, puurankatalon, betonielementtitalon ja EPS/Neopor-lämpöharkkotalon välillä. Varmaan tarjousten kysely ratkaisee hyvin pitkälti tämän "ongelman", mutta ihan pelkän hinnan perusteella ei olla liikkeellä, vaikka budjetti onkin hurjan tiukka. Vielä on opiskeltavaa CLT tekniikasta ja siihen liittyvistä julkaisuista. Haluan olla paremmin perillä materiaalista, joka ei ole ollut vielä kovin pitkään suomalaisilla rakennusmarkkinoilla. Sinänsä en epäile materiaalin erinomaisuutta, onhan puu ja liimapuu olleet luotettavia kumppaneita jo pitkään. Lähinnä ajatus CLT:n käytöstä alapohjassa ja eristeen valinnassa tarvitsen vielä miettimisaikaan. Materiaalina CLT on upea ja ehkä loppumetreillä myös edullinen, koska viimeistelyssä voi jättää monta työlästä vaihetta kokonaan pois.

Rakennetaanko talo maahan vai ilmaan? -Perustukset mielessä

Tontti on jo kevään ajan seissyt odottamassa seuraavaa askelta. Teetimme tontilla pohjatutkimuksen, joka helpottaa kaikkea suunnittelua jo näin alkuvaiheessa. Ollaan lähdetty pohtimaan talon alapohjarakennetta. Ensimmäinen ajatus oli perustaa talo ilmaan, eli kokonaan paalujen päälle. Siitä sitten runko olisi puolestaan noussut ontelolaattojen päälle. Tämä on ollut oma ajatukseni terveestä rakentamisesta. Tällöin maasta nouseva kosteus ja radon pysyisivät taatusti poissa rakennuksesta. Lisäksi ihan tavallinen vitsaus, eli muurahaiset sun muut ötökät pysyisivät siellä minne ne kuuluvat eli maan pinnalla ja riittävän kaukana rakenteista. Maavarainen rakennus liikkuu aina sen verran, että johonkin muodostuu se ötökän mentävä halkeama..

Toiset ammattilaiset ovat innostuneet ajatuksesta, mutta toiset ovat tyrmänneet sen muutamaan seikkaan vedoten. Maan yläpuolelle tehty rakenne on hankala saada riittävän jäykäksi. No siihen on tullut nyt pohjatutkimuksen myötä vihreää valoa. Paalujen ollessa 2,5m-9m pitkiä, maasta saatava tuki on riittävä. Lyhyillä teräspaaluilla tuki jäisi hieman heikoksi. Toisaalta kovin pitkät paalut ovat alttiita maan siirtymiselle ja muutoksille. Tällöin myöskään kovin pitkät teräspaalut eivät antaisi riittävää tukea. Toisaalta, mikäli talo joskus jostakin syystä painuisi perustuksiltaan, ilmassa oleva rakenne olisi todella helppo korjata maavaraiseen verrattuna. Toinen asia mikä kaikkia rakentajia tänä päivänä askarruttaa on kosteus. Suomen ilmasto luo hankalat olosuhteet rakentamiselle ja uutisointia murheellisista tapauksista saa lukea liian usein. Eräs asiantuntija kyseenalaisti paaluille rakentamisessa syntyvän kosteushyödyn verrattuna maavaraiseen rakentamiseen, vedoten siihen, että myös ilmassa on kosteutta ja se usein tiivistyy kylmille betonipinnoille. Se seikka on kyllä täysin totta ja se pitääkin ottaa huomioon ulkopuolisessa eristämisessä. Toisaalta kosteus haihtuu pois nopeasti, kun ilma pääsee kiertämään vapaasti myös alapohjassa. Jotenkin ajatus, että talo ei ole kosketuksissa maaperään, tuntuu luonnolliselta. Siten taloja on tehty jo aikojen alussa. Napsin netistä muutamat kuvat havainnollistamaan visioitani paaluille perustamisesta.

Tässä tehdään taloa tai mökkiä paaluille ja betonille.

Havainnekuva kevyestä rakennuksesta, joka on suunniteltu toteutettavaksi ruuvipaaluille. Omakotitalon perustamiseen ruuvipaalut eivät kuulemma sovellu, mutta tutkin asiaa sitten tarkemmin, kun päästään joskus perustusten kilpailutusvaiheeseen.

Nyt näkyy hyvin tuo tarkoittamani rakenne. Alle on tuotu ensin kuiva sorapatja ja salaojat, jonka jälkeen paalujen päälle on asennettu ontelolaatat. Jos toteutamme talon CLT levystä, niin silloin tietysti myös alapohja voisi olla massiivinen CLT levy. Noh.. tässä luottaisin ehkä betoniin enemmän, mutta miksi, en ihan osaa selittää. Kuitenkin puun tuomat edut alapohjassa ovat kiistattomat, koska siitä ei synny teknistä ristiriitaa, kun sekä alapohja, että seinät ovat samaa puuta. Kylmäsillatkin olisivat minimissään. Alapohjan liittyminen seiniin ja seinien liittyminen kattorakenteisiin on aina rakenne jota kannattaa pohtia huolellisesti moneen kertaan, perustustavasta nyt puhumattakaan.

Tässä kuva, joka toimi yhtenä inspiraationa. CLT-talo, jonka toteutus näkyykin ihan hyvin, ilman sen kummempia selityksiä. Yksinkertaista ja kaunista. Lisätietoja löytyy tästä linkistä.

Kun sisältö on pääsääntöisesti selvillä ja riittävä määrä tietoa suodatettu, voidaankin painua suunnittelijan juttusille. Sen jälkeen on helpompi sitten laittaa kuvat eteenpäin potentiaalisille tekijöille. Kuten jo alussa sanoin nyt tehdään hiljaa ja harkiten. Haluan miettiä kaikki ratkaisut ihan loppuun asti! Tällä hetkellä sorvaan edelleen talon pohjakuvia. Samalla pohditaan kuumeisesti mistä materiaalista talo olisi parasta rakentaa? Ehdottakaa omia suosikkejanne kommenttikenttään ja ennen kaikkea, mitä mieltä olette, kannattaisiko talo rakentaa maahan vai ilmaan?