Lattiakaivon asennus betonikylppäriin -Epoksilla

Vahingosta viisastuu... Kylpyhuoneen kriittisin kohta on kiistatta lattiakaivo. Lattiakaivon ympäriltä on monet murheet alkaneet. Kuntotarkastuksissa on lähes aina merkintä "lattiakaivon ympärillä havaittavissa kohonneita kosteusarvoja". Kun lattiakaivon ympäristöä koputtelee, on laatoissa kopoa. Tämä kertoo siitä, että kaikki vesi ei aina menekään kaivoon, vaan lähtee kaivosta kohoamaan lattian alle. Usein näkee myös laatoituksia, jossa kiinnityslaasti on kammattu väärään suuntaan, eli kehäksi lattiakaivon ympärille. Väärin kammattu kiinnityslaasti estää veden valumisen laatan alta vesieristettä pitkin lattiakaivoon aiheuttaen vesitaskun laatan alle. Tämä ajatus on aina ollut mielestäni jotenkin nurinkurinen, koska järkeväähän olisi johtaa vesi pintaa pitkin lattiakaivoon, eikä laatan alle piiloon ja sitä kautta rakenteisiin harmeja aiheuttamaan. Olen kuitenkin pelännyt lattiakaivon tiivistä kiinnittämistä, koska tällöin vesi ei pääse kaivoon alakautta. Tässä kuitenkin kokemus opetti, että tiivis kaivo toimii parhaiten pinnaltaan vesieristetyn kylpyhuoneen kanssa. Pahin skenariohan on, että huonosti vetävä kaivo työntää lopulta vettä lattian alle ja ongelmat alkavat myöhemmin tulemaan esiin.

Meillä on nyt ollut käytössä tuo tasoitteella tehty kylpyhuone kohta kaksi vuotta ja pinnat ovat kestäneet päivittäistä käyttöä todella hyvin. Harmikseni kuitenkin huomasin, että silikonisauma lattiakaivon ympärillä oli alkanut hieman irvistelemään. Omaa laiskuuttani en ollut asiaa heti korjannut ja nyt lattiapinnoitteen alle oli alkanut kerääntyä vettä. Vesitaskun havaittuani ei laiskotteluun enää ollut aikaa, vaan piti tarttua härkää sarvista, eli lattiakaivoa kannesta. Muutenkin Bilteman halpis rosterikansi oli alkanut ruostumaan ritilästä, eli vaihto oli ollut mielessä moneen kertaan. Kun irrotin kannen lattiasta, oli vastassa melko surullinen näky. Kaivo oli märkä ja huomasin, että vesi seisoo kaivon päällä. Toivottavasti nykyään kaivojen järkevään muotoiluun on kiinnitetty enemmän huomiota. Kun rakennamme seuraavaa kylpyhuonetta, pidän huolta, että tutkin myös kaivojen rakennetta. Vielä en ole ihan varma mitä ajattelen Unidrain -tyyppisistä lattiakaivoista. Niissä kun vesi johdetaan lähelle seinää. Seinän liittyminen lattiaan on märkätilan toinen akilleen kantapää.. Perehdyn vielä aiheeseen kunhan se tulee joskus ajankohtaiseksi. Nyt kuitenkin palatakseni tähän todellisuuteen, jatketaan tarinaa muutamilla opettavaisilla kuvilla.

Alkutilanne. Vettä oli noussut lattiapinnan alle ja oikeaan nurkkaan oli muodostunut vesitasku.

Vesi oli päässyt seisomaan kannen alla ja kiinnitykseen käytetty silikoni oli menettänyt otteensa märissä olosuhteissa. Silikoni nyt muutenkin on kehno aine oikeastaan yhtään mihinkään. Silikonia ei ole tarkoitettu liimaamiseen. Kohtuullisen kuivassa tilassa, kuten keittiössä ja kuivassa wc:ssä silikoni toimii ihan hyvin roiskevettä vastaan. Märkätiloissa en tule enää käyttämään silikonia. Otan tulevaisuudessa käyttöön järeämmät massat, liimat ja epoksit.

Kuva kannen alta lattiasta. Märkiä taskuja ja onkaloita alkoi löytymään enemmänkin.

Kuivattelin kaiken irtoveden paperiin ja kaivoin kaiken irtoavan silikonin ja tasoitteen pois kaivon päältä. Lopuksi puhaltelin hiustenkuivaajalla lattian kuivaksi ja annoin pintojen vielä kuivua pari päivää.

Koska lattiakaivo on hölmön muotoinen ja vesi pääsee lepäämään sen päällä, ajattelin sivellä sen Ardexin FB epoksilla. Samaa epoksia käytin myös injektointiin. Epoksit sekoitetaan aina koneellisesti, kuvassa näkyykin hommaan sopiva maalivispilä.

Puhdistettu ja kuivatettu lattiakaivo on valmiina epoksin levittämiseen.

Injektointiin tarvitaan apteekin suurin neula (ns. kinkkuneula) ja injektioruisku. Tällä kertaa apteekista oli suurin koko päässyt loppumaan ja ostin toiseksi suurimman. On aina yhtä hämmentävää mennä ostamaan lääkeruiskua apteekista... Tämä on kuitenkin ainoa tapa saattaa epoksi lattian alle veden muodostamiin ilmataskuihin. Epoksia ruiskutetaan runsaasti ja sitä pitää valua ulos ilmataskusta.

Kun epoksi on huolella injektoitu jokaiseen ilmataskuun, painetaan pinta takaisin kiinni lattiaan painojen avulla. Tässä tapauksessa käytössä olivat levypainot. Epoksi muodostaa kovan tartunnan ja täyttää tyhjät kohdat, jolloin pinnan lujuus palautuu.

Epoksin kuivuttua, lattiakaivo näyttää tältä. Kaikki pinnat ovat siististi epoksin peitossa, eikä vesi enää pääse rakenteisiin.

Kaivon ympärille viritin teippiä, mutta tein sen vähän liian myöhään. Epoksia pääsi valumaan lattiakaivoon. Suojaamisen kanssa kannattaa siis olla tarkka. Ardexin FB kuivuu myös veden alla ja se pitää muistaa kaivaa pois. Pienistä valumista ei ole haittaa, mutta isompi määrä heikentää viemärin toimintaa.

Sitten itse asiaan, eli kannen kiinnittämiseen. Nyt pohjalla on vuorokauden kuivunut injektointiepoksi ja päälle on hyvä laittaa kiinnitysepoksi. Sain RTV:ltä edullisesti Mapein Kerapoxy Design laattojen kiinnitykseen ja saumaamiseen tarkoitettua epoksia. Sattumalta se oli juuri oikean väristäkin eli hopean harmaata. Hinta oli n.30€ kun Mapein epoksi maksaa normaalisti noin 70€ /3kg purkki. Astia on niin iso, että sillä kannattaisi saumata samalla paljon muutakin. Esimerkiksi kaikki nurkat kannattaa saumata samalla kestävällä epoksilla. Myös muita tuotteita tähän tehtävään on olemassa ja niitä kannattaa kysellä ammattilaisten suosimista rauta-/maalikaupoista. Itseasiassa oli vähän kyseenalaista kiinnittää Mapein massalla näin isoa aluetta, koska ohjeissa ei sanottu että tuote soveltuisi erityisen hyvin sellaiseen kiinnittämiseen.

Ohjeen mukaan koneellisesti sekoitettu epoksimassa lastataan lattiakaivon lisäksi myös kaivon kannen kehykseen. Tällöin voi varmistaa, että massaa menee ihan joka nurkkaan. Halusin täyttää kehyksen aivan kokonaan epoksimassalla. Työssä tarvitaan kaikki asianmukaiset suojavarusteet, kumihanskoista lähtien.

Epoksi viimeistellään reunoista siten, että vesi ei pääse enää livahtamaan mistään kehyksen alle. Jokainen pienikin reikä täytetään ja tasoitetaan pois. Epoksimassaa on kätevintä muotoilla runsaalla vedellä ja sormella. Vettä saa otettua tarpeellisen määrän suoraan lattiakaivosta. Epoksi muodostaa kivikovan pinnan, joka on vesitiivis ja helppo pitää puhtaana. Huomaa myös maalarinteipit, jotka olen liimannut ja leikannut paikalleen hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Maalarinteippi helpottaa ulkoreunan sauman tekemistä. Kastunut teippi on helppo irrottaa kun sauma on valmis! Muista että teippi pitää irrottaa heti, eikä sitten myöhemmin, kun sauma on jo kuiva.

Tältä näyttää valmis lattiakaivo sisältä. Nyt kaivossa on vesitiivis umpirakenne, eikä vesi pääse enää kaivosta muualle, kuin viemäriä pitkin alas. Kova epoksi kestää käyttöä, eikä sitä kokoajan tarvitse uusia tai korjata. Epoksi ei myöskään ime itseensä hajuja tai väriä ja se on erittäin helppo pitää puhtaana.

Seuraavana päivänä lattiakaivo on käyttövalmis, mutta sen päälle ei vielä muutamaan päivään saa astua. Vasta kun sauma tuntuu kivikovalta, on epoksi saavuttanut lopullisen lujuutensa. Epoksi tarvitsee vettä kuivuakseen ja sitä saa siis suihkutta viileällä vedellä vaikka heti asennuksen jälkeen.

Tämän lattiakaivon pitäisi näyttää ihan samalta kymmenen vuoden käytön jälkeen. Epoksi on siitä hyvä tuote, että se on täysin huoltovapaa. Silikonia joutuu rapsuttamaan pois ja laittamaan uutta aina muutaman vuoden välein, jos haluaa pitää saumojen ulkonäön siistinä. Hyvin on kaivo nyt toiminut, eikä tarvitse pelätä että lattian alla tapahuu jotakin mistä en tiedä mitään. Nyt vesi valuu betonikylppäristä pintaa pitkin suoraan viemäriin. Mitä muuta voi ihminen kylpyhuoneeltaan toivoa :)

Follow my blog with Bloglovin

Unelmaa rakentamassa... Tontti on löytynyt!

Tästä tämäkin projekti sitten lähti liikkeelle kuin ihmeen kaupalla! Usein kuulee miten tonttia joutuu etsimään jopa vuosia. Meille tämä kolahti sitten ekalla kerralla. Ei edes uskottu että oikea tontti löytyisi heti, mutta kauppasumma on nyt maksettu ja suunnittelutarveratkaisu saatu. Seuraavaksi tämä tarina käykin lähes huvittavaksi. Jokainen joka projektejani on seurannut, tietää että olen aika innokas Torin käyttäjä. Kun tonttia ei päivittäisestä Etuoven selailusta huolimatta heti löytynyt, päätin jättää ostetaan-ilmoituksen Toriin. Eipä mennyt montaa päivää kun oltiinkin jo tonttia katsomassa. Siitä sitten pankin kanssa potkaistiin neuvottelut käyntiin ja pikkuhiljaa ollaan siis edetty asiassa kauppoihin asti. Ei varmaan haittaa, jos mainostan parilla sanalla tätä meidän pankkia. Kyseessä on pieni paikallinen Liedon Säästöpankki ja täytyy sanoa, että me ollaan aina saatu sieltä ihan täyden kympin palvelua. Moni isompi pankki olisi torpannut kahden yrittäjän ideat moneen kertaan, mutta aina ollaan Liedon Säästöpankissa saatu kuviot sovittua ja kaikki projektit on hoidettu kunnialla loppuun. Nyt tämäkin idea tontin hankkimisesta järjestyi hyvän luottamuksen ansiosta.

Mikään tontti ei kuitenkaan ole täydellinen, ainakaan meille mahdollisessa hintaluokassa (alle 50th€). Se on tosiasia, jota piti hetki miettiä, mutta lopulta ostopäätöksen ratkaisi sijainti. Miinuksia kyseisellä tontilla on muutamia. Yhtenä voisin mainita sen varjoisan sijainnin. Auringon puute oli seikka jota pohdimme pitkään. Sen myötä saattaa olla, että meidän hienot suunnitelmat yhden tason ladosta hieman romuttuvat. Kaksikerroksinen talo olisi sen verran korkeammalla, että ainakin yläkerran parvekkeelta pääsisi nauttimaan ilta-auringon viimeisistä säteistä, vaikka se paistaisikin vähän metsän takaa. Aivan aluksi on tarkoitus kaataa tontin reunalta niin paljon puita, kuin se on mahdollista. Vasta sen jälkeen näkee miten valo oikeastaan liikkuu tontilla. Toinen miinus on epävarma kaavoitus. Joidenkin vanhojen suunnitelmien mukaan tontin vierestä kulkee tievaraus. Aluksi ajatus kauhistutti, mutta lopulta muutamat puhelut eri virkamiestahojen kanssa rauhoittivat mieltä. Näyttää siltä, että tietä ei voi vetää kuitenkaan suunniteltua reittiä, jos sitä nyt rakennetaan ylipäätään koskaan. Lisäksi lähimaastoon on kaavoitettu 50 uutta omakotitalotonttia. Se ei välttämättä ole kylläkään miinus. Monelta kannalta ajateltuna jopa plussa, mutta varmaa on, että nykyinen maalaismaisema muuttuu kovasti lähivuosien aikana. Tämä on kuitenkin ihan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että tontti sijaitsee alle 10km päässä kaupungin keskustasta. Lähialueiden integroitumista kaupunkiin on väistämätöntä kehitystä. Uusi asutus tuo myös paljon hyvää tullessaan. Yleensä uusilla alueilla on samanikäistä ja samassa elämäntilanteessa olevaa mukavaa porukkaa. Lisäksi teitä parannetaan, valaistaan ja palvelut lisääntyvät. Kaikki sellainen kehitys on ihan tervetullutta. Tämä kuitenkin hyvänä muistutuksena niille, jotka ovat omaa maapalaa nyt etsimässä... Selvitä kaavoitukset ja seudun tulevat hankkeet huolellisesti. Myyjään tai välittäjään en luottaisi näissä asioissa, vaan selvittäisin asiat itse. Ostajalla on myös selonottovelvollisuus, joten silläkin perusteella kotitehtävien tekeminen huolella on perusteltua.

Onhan tontilla edellä mainituista miinuksista huolimatta monta plussaakin. Yksi tärkeimmistä on (kaava-alueen ulkopuolella kun ollaan) tontin reilu koko ja sille tyypillinen vapaampi rakentaminen, joita ei kaavoitukseen liittyvät määräykset sido. Plussaa on myös se, että tontilla on suuri rakennusoikeus. Tontille on myönnetty suunnittelutarveratkaisussa myönnetty lupa 400+200m2 rakennuksille. Nyt odotellaan, että lupa uusitaan. Tontti vaikuttaa helpolta perustuksia ajatellen. Piha on melkein valmis sellaisenaan, koska se on palvellut kantatilaa hevoshakana. Lisäksi tontilla on ihana pieni luonnonlähde, jossa vesi on jännän turkoosia, vaikka maahan on kaivettu vain pieni kuoppa. Lähde on tainnut palvella aikaisemmin hevosten juomapaikkana. Siitä tietysti heräsi ajatuksia lammen kaivamisesta, mutta saa nähdä miten sen hankkeen käy tulevaisuudessa. Hyttysten lisääntyminen lammissa ja lähteissä mietityttää. Lähteestä voi kuitenkin pumpata kesällä hyvää kastelu- ja pesuvettä ihan ilmaiseksi.

Kaksilla rakennusmessuilla lähiaikoina käyminen ei ainakaan ole tuonut helpotusta talokuumeeseen -ennemmin päinvastoin! Välillä ei meinaa iltaisin uni tulla silmään, kun pohdin niin kuumeisesti eri valmistajien vaihtoehtoja. Kivitalo, puutalo, hirsitalo, lämpöharkko vai CLT? Kaikissa on omat hyvät puolensa ja toki myös niitä huonoja. Tavoitteena on saada talo toteutettua alle 1000€/m2 tinkimättä tietenkään tyylikkäästä lopputuloksesta (nyt pääsi monelta vähän röhönaurua :) Uskon kuitenkin vakaasti että se on aivan mahdollista. Kierrätysmateriaalia on tarkoitus käyttää niin paljon kuin sitä olisi järkevästi saatavilla. Muutenkin talon hinta kuulemma syntyy piirustuspöydällä, joten siihen on tarkoitus käyttää paljon aikaa ja vaivaa. Koska suurin osa hintalapusta tosiaan muodostuu jo suunnitteluvaiheessa, halusimme ostaa tontin jo ennen nykyisen talon myynnin aloittamista, koska vain siten olisi mahdollista käyttää suunnitteluun riittävästi aikaa ja harkintaa. Sitäpaitsi suunnitteluvaihe on rakentamisen ehdottomasti hauskin vaihe! Tässä olisi kaikessa rauhassa tarkoitus miettiä ja laskea eri vaihtoehtoja ja hakea vaikka rakennuslupa valmiiksi. Jos ja kun saadaan tämä nykyinen asumus kaupan, voidaan laittaa vapautumisen ehdoksi vaikka 3kk, jonka aikana rakentaminen voi parhaassa tapauksessa ehtiä jo hyvinkin pitkälle. Mihinkään kahden asunnon loukkuun ei siis olla lähdössä. Tällä tavalla väliaikaisen asumisen saisi kuitenkin minimoitua. Muutto ja tavaroiden roudaaminen väliaikaisiin tiloihin, on ehkä kuitenkin se rakentamisen tylsin hetki. Nyt saadaan edes huonekalut vietyä tontille varastoon, mikäli niitä ei voi silloin taloon sisälle kantaa. Itse voidaan sitten asua vaikka matkalaukussa vanhempien nurkissa. Vuokra-asunnon hankkiminen lyhyeksi ajaksi kahden koiran kanssa lienee melko utopistinen ajatus. Toinen skenaario on, että rakennetaan lämmin autotalli valmiiksi, jollakin ihmeen rahalla ja muutetaan sinne asumaan. Uskon, että kaikki selviää kyllä aikanaan ja silloin tiedetään, mitä tehdään.

Tässä se nyt sitten olis koko komeudessaan. Oma tontti ja pala unelmaa J

Tässä vähän talvisia kuvia, kun oltiin katsomassa tonttia ihan ensimmäisiä kertoja. Tontin taakse avautuu metsä, jossa on kiva käydä poimimassa mustikoita ja ulkoiluttamassa koiria.

Talvinen on maisema, mutta kevätaurinko paistoi jo kivasti. Rakentajan talokuume kohosi tällaisessa säässä huomattavan korkealle!

Kevään edetessä, näkyi muutamaa viikkoa myöhemmin hauska yksityiskohta.Tontilla oli pieni luonnonlähde, johon molemmat ihastuimme kovasti.

Talviset kuvat on otettu kun vielä mietittiin tontin hankkimista. Nyt lumet ovat jo poissa ihan kokonaan ja tonttia on ollut mielenkiintoista tutkia kun ruohokin vähän pilkistää. Tontilla on pisteenä iin päällä hauska pieni hirsiliiteri, joka kuuluu kiinteistöön. Katto on sammaleen lahottama, mutta seinät näyttivät vielä olevan ihan kunnossa. Hauskaa puuhaa tiedossa siis ensi kesäksi ja siten myös hyödyllistä säilytystilaa rakentamisen ajaksi. Haaveilen jo Joulusta uudessa kodissa, jolloin vanha hirsiliiteri saisi ylleen juhlavan tunnelmavalaistuksen.

Nyt pääsee projekti sitten ihan oikeasti alkamaan! Ideoita viuhuu varmaan runsaasti täällä blogissakin, sitä mukaa kun saan niitä jäsenneltyä ja kirjoiteltua ylös. Kaikki kokemukset ja ideat ovat tervetulleita. Varsinkin hyvät linkit ja vinkit CLT-rakentamiseen kiinnostavat! Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin vielä pöydällä ja huomenna käydään katsomassa Kannustalon Latoa.