Pieni keräily ja takaisin hevosen selkään

Huhhuh mitkä kuukaudet on takana... Jotenkin vaan otti muutto ja työpaikan vaihto niin koville, että ei tässä ole pystynyt oikein muuta miettimään viimeaikoina. Ja joskus sitä vaan kaipaa breikkiä kaikesta, jopa jostain ihanasta, kuten sisustamisesta ja raksahaaveista. Jopa Pinterest, joka on mulle todella koukuttavaa eskapismia, on maannut hiljaa ja odottanut jotain uutta heräämistä. Olen herkästi innostuva ja impulsiivinen ihminen, joten poltan paljon voimia yhteen asiaan johon sitten keskityn täysillä. Nyt on ollut pakko polttaa niitä voimavaroja uuden työn opettelemiseen. En ole vielä ihan varma miten homma tästä jatkuu, koska huomaan jatkuvasti kaipaavani takaisin yrittäjyyden pariin. Palkkatyö miesjohtoisessa teollisuudessa, on melkoinen luovuuden kuihduttaja ja mietin, että ehkä minulla on kuitenkin vielä jotain muutakin annettavaa, kuin excelit ja aaneloset. Noh, aika näyttää millaisiin uomiin asiat asettuvat. Toistaiseksi on ihan hyvä näin.... Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Ehkä se on tuo aurinko, joka valaa uskoa tulevaisuuteen ja vaatii avaamaan silmiä. Visioita on ja ne kaikki liittyvät rakentamiseen, sisustamiseen ja älyttömän hyvään asiakaspalveluun! Annas kattoa ny, mitä tapahtuu :)

Mikä sitten herätti hetkessä palon takaisin projektin pariin? No rakennuslupa! On se vaan hyvä, että noissa suunnittelutarveratkaisuissa on umpeutuvat määräajat. Se saa liikkeelle laiskemmankin rakentajan. Jätettiin rakennuslupa vain muutamaa päivää ennen suunnittelutarveratkaisun vanhenemista. Nyt lupa on valmistumassa ensiviikolla ja kaiken pitäisi sen jälkeen olla kunnossa, kunhan ensin osattais päättää keneltä me se talokin sitten otetaan!? Ja sitten vielä ollaan ajateltu, että ehkä me kuitenkin myydään tuo meidän tontti ja ostetaan tontti jostain ihan muualta. Ajattele! Vielä tässä vaiheessa tämäkin asia on ihan auki. Noh.. Tällaista se on oikeesti mun kanssa. En jotenkin saa kiinni mun intuitiosta ja koska nyt ei tule vahvaa tunnetta suuntaan tai toiseen, niin kellun jotenkin neuvottomana epävarmuuden vesillä.. Hankala selittää. Vai onko se vaan sitten pelkoa hypätä täysillä siihen itse projektiin? Entä jos jotain meneekin pieleen? Tai mitä sitten kun tämä ihanin vaihe eli suunnittelu ja haaveilu on ohi? Mitä sitten tapahtuu? Kuolenko siihen työmäärään ja samalla tylsyyteen? Töistä raksalle ja takaisin.. Valittu valmiusaste tietenkin asiaan vaikuttaa, mutta pinnat haluan kyllä tehdä ihan ite, eli siinä pitää pinnistellä ponnistella muutama kuukausi. Näissä tunnelmissa tällä kertaa. Liitän kyytipojaksi pari haavekuvaa, joilla valan taas intoa ja uskoa pitkään viikkoon.

Rakkautta, rauhaa ja Hyvää Vappua! :)

Kuva:
http://subtilitas.tumblr.com/post/131713101769/bearth-deplazes-alpine-hut-wiesner-2014-via

Kuva:
http://www.elblogdeldecorador.cl/2014/08/house-tour-cabana-en-lago-panguipulli/

Kuva:
http://maisie-online.com/

Kuva:
http://www.aa13.fr/architecture/holiday-home-reiulf-ramstad-arkitekter-35009?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=holiday-home-reiulf-ramstad-arkitekter