Otetaan pieni flashbäkki parin kesän taakse ja ehkä siihen rankimpaan yksittäiseen projektiin, eli lattian hiomiseen. Meillä on melko suuri yhtenäinen lattia, joka on pinnoitettu aikanaan laadukkaasti paksulla mosaiikkiparketilla. Vaikka himotti valaa päälle betonia, hillitsin himoni ja päädyttiin vaan uuteen pintakäsittelyyn. Alkuperäinen ajatus oli jonkinlainen vaalea käsittely, joka kuitenkin jättäisi puun kuviot näkyville. Aloitettiin vuokraamalla lattianhoitokone Bauhausista. Sillä koneella sitten jurnutettiin tuntikausia, ilman että oikein mitään tapahtui. Tuskastuneena mentiin takaisin Bauhausiin ja palautettiin kone. Sitten oikeaan konevuokraamoon ja vuokralle ihan samannäköinen masiina. Ihme kyllä, nyt alkoi tapahtua. Koneen moottori oli paljon tehokkaampi ja koko kone oli painavampi. Pyörivän koneen hallinnan opettelu kannattaa muuten aloittaa laittamalla hieno paperi alle ja menemällä keskelle huonetta. Noin kymmenessä minuutissa, laitteen hallinta oli hanskassa ja voitiin aloittaa hommat karkealla paperilla. Koneen vuokra on joitakin kymppejä päivässä, joten kyllä tässäkin säästää, kun jaksaa olla huolellinen ja malttaa hioa lattia läpi oikeassa järjestyksessä. Ensin pitää aloittaa P60 tai P80 laikalla riippuen siitä, onko vastassa miten paksu lakkakerros. Tästä ei sitten voi hypätä suoraan hienompiin karkeuksiin, vaan jokainen hionta pitää vetää läpi seuraavalla karkeudella (P60-80-100 ja lopuksi P120). Hieno paperi tai verkko ei hio pois karkeamman paperin jättämiä jälkiä. Reunojen hiontaan kannattaa vuokrata siihen tarkoitettu kone. Tavallisella epäkeskolla aikaa kuluu turhaan jurnuttamiseen.
Kun lattiasta oli hiottu pois kellastunut lakka, mietittiin, että ehkä lattia olisikin ihan hyvä sellaisen värisenä, kuin se luonnostaan on. Hiottu lattia näytti vaaleanruskealta, mutta kun kokeiltiin pienelle puhdistetulle alueelle kirkasta lakkaa, muuttui puun sävy taas porkkanan oranssiksi... En tiedä mikä puulaji on kyseessä, mutta kauniin väristä lattiasta ei tulisi ainakaan lakkaamalla. Sitten päätettiin kokeilla lipeää. Valkoinen Tikkurilan Faxe oli tuolloin jonkin määräyksen vuoksi lopetettu (nyt sitä taas valmistetaan) eikä siitä siis ollut apua projektissa. Sitten kokeilin kaikenlaista, maitoa, piimää, kaustista soodaa, klooria jne.. Nämä vanhat menetelmät kuitenkin sopivat paremmin havupuulajeille. Tässä kovapuussa, väri vaihteli oranssista vihertävään noilla edellä mainituilla menetelmillä. Sitten kokeilin ihan Tikkurilan parkettipetsiä ja Bloomin vahaa. Kummassakin tuotteessa muodostui ongelmaksi lattian suuri ala. 100m2 saumatonta levitystä tuntui melko mahdottomalta ajatukselta. Tosiaan silloin oli kesä ja vieläpä helleaalto kaikki kuivui ihan hetkessä. Lautalattioita olen käsitellyt muutamia, mutta yhtenäinen parketti toi ihan uusia ongelmia. Lautalattian käsittely on todella helppoa, koska rajoja ei synny. Kaiken tekemisen voi rajata aina seuraavaan lautaan. Nyt läiskikkyyttä tuntui syntyvän liian helposti. Koska aikaa oli kulunut jo viikko ehkä parikin, oli kyllästyminen lähellä. Eräänä päivänä vaan päätin sitten hakea pytyn Tikkurilan Betolux Akvaa. Jälkeenpäin harmittaa, kun en ihan oikeasti etsinyt oikeaa vaihtoehtoa... Silloin ei kuitenkaan harmittanut, koska salaa ehkä halusinkin maalata lattian ihan valkoiseksi. Nykyään työni puolesta olen oppinut mikä olisi ollut oikea menetelmä suuren yhtenäisen alan kuultokäsittelyyn. Seuraavalla kerralla sitten tiedän reseptin. Voin kuitenkin jakaa tiedon, koska olisin itse arvostanut sitä aikanaan.
Täydellisen kuultovalkoisen lattian tekeminen:
- Puulle hiottu lattia
- Tasainen kastelu vedellä, mikäli haluaa voimakkaamman sävyn
- Bona Create sävytetty öljy (Ice = valkoinen)
- Bona Intense pohjalakka
- Bona valkolakka pintaan, mikäli sävy ei ole tarpeeksi valkoinen
- Muuten vain Bona Traffic
Tämmöistä nyt tuli tällä aikataululla. Ja mitä tulee valkoiseen väriin... En valitse ehkä enää valkoista väriä lattiaan. Koiraperheessä valkoinen lattia oli kunnianhimoinen hanke jo alun perinkin. Muuten valkoinen lattia on hieno, mutta kuultokäsitelty olisi ollut paljon helpompi käytössä. Nyt lattiassa näkyy jokainen haituva ja tahra. Edellisen talon mustaa betonilattiaa on ollut ikävä monet kerrat. Valkoiseksi maalattu lattia kuitenkin teki sen mitä toivottiinkin. Valkoinen lattia on vaikuttava tässä tilassa ja se antaa erityisen valoisan tunnun huoneeseen. Ihan samaa, vangitsevaa tunnelmaa ei saa aikaan millään muulla värillä.
|
Lattian hionta on alkanut. Kaikki mahdolliset paikat kannattaa sulkea ja huputtaa huolellisesti. Pölyä kulkeutuu ihan joka paikkaan. Vaikka kuvassa ei nyt näy, niin pölysuojaimet olivat kyllä ahkerasti käytössä ja niitä tosiaan kannattaa aina käyttää. Vanhoissa lakoissa saattaa olla mukana todella haitallisia aineita. |
|
Lattia on hiottu ja valmis pintakäsittelyä varten. Pölyn alla väri näytti melko hyvältä ja ajateltiin hetki, että laitetaankin päälle pelkkä kirkas lakka tai vaha. Lakkakokeilu teki lattiasta ihan oranssin, joten päätettiin jatkaa vaalean lattian metsästämistä. |
|
Hionnasta tuli valtava määrä hiontapölyä. Kolme puoliksi täynnä pölyä olevaa säkkiä kannettiin pihalle. Vanhoissa lakoissa voi olla vaikka mitä myrkkyjä, joten niitä siivotessakin kannattaa pitää pölysuojaimet naamalla. Harmillista, mutta en löytänyt kuvia itse maalaamisesta. Maalasin lattian laadukkaalla nukkaamattomalla telalla, joka oli kiinnitetty tavalliseen jatkovarteen. Vedot tehdään aina valon suuntaisesti ja pintaa kannattaa välillä tasoittaa kevyesti myös ristiin. Maalia ei kannata ottaa kerralla liikaa, vaan paremman lopputuloksen saa kun malttaa tehdä useita ohuita kerroksia. Lattian voi maalata siten, että levittää kerroksen aamulla ja kerroksen illalla. Siten maalauspäiviä tulee kaksi ja kerroksia neljä. Maalin kannattaa antaa kuivua ainakin pari päivää ennen raskaampien huonekalujen tuomista tilaan. Ohjeita maalaukseen antaa esimerkiksi Tikkurilan maalilinja.
|
|
Lopulta päädyttiin lattian värityksessä siis valkoiseen maaliin. Maalin olisi voinut vetää lattiaan vähemmälläkin hiomisella, mutta koska talon edellinen rouva oli todella innostunut huonekasveista, oli kosteuden aiheuttamia lakkavaurioita syntynyt moneen paikkaan. Päätettiin hioa huonokuntoinen lakka pois kokonaan koska silloin oli mietteissä myös kuultovalkoinen vaihtoehto. Päädyimme erinäisten kokeilujen jälkeen Betolux Akvaan. Muuten vesiohenteinen maali on toiminut lattiassa ihan hyvin, mutta kauniimman pinnan olisi saanut liuotinohenteisella maalilla (esim. Betolux). Helleaallon aikaan tehty maalaus kuivui nopeasti ja suuren lattiapinnan hallinta oli hankalaa vesiohenteisella maalilla. Toisaalta liuotinohenteinen maali olisi saattanut ajan kuluessa kellastua suurten ikkunoiden lähellä. Vesiohenteinen oli myös käyttäjälleen ystävällisempi. (Kuva, Katja Mulari) |
|
Valkoinen väri lattiassa ei ehkä ole viisain koira-/lapsiperheen valinta, mutta kyllä se ihan oman säväyksen tilaan antaa. Olimme himoinneet white-on-white lookkia ja ihan hyvä, että toteutettiin visio loppuun asti vietynä. Ainoastaan sohva päätettiin pienen hakemisen jälkeen ostaa harmaana. Kun haluaa ostaa kaiken mieluiten kierrätettynä, niin on pakko taipua joskus kompromisseihin. Torista ei aina voi "tilata" toiveiden mukaista verhoilua :) Toisaalta saatiin laadukas untuvatäytteinen Furninovan kokonaisuus (sohva+rahi+nojatuolit) hintaan 450€ ja ihan uuden veroisessa kunnossa, eli ei voi valittaa. Seuraavaan taloon valitaan sitten jotakin ihan muuta. Odotan kovasti että saadaan taas aito betonilattia olohuoneeseen. Puulattia on vaan heikko koiraperheen käytössä ja sukan alla liukas. Muuten puu on toki kaunis materiaali ja sitä me ollaan suunniteltu ainakin seiniin. Toivottavasti puuta tulee seiniin CLT rakenteen muodossa. Seuraavksi voisinkin vähän kertoa, että mitä meidän tulevalle projektille kuuluu. (Kuva, Katja Mulari) |
kivaa clt jutut kiinnostaa kovasti ja muutenkin teidän uuden talon jutut joten täällä odotellaan :)
VastaaPoistaHei, en tiedä tuliko äskeinen kommenttini lainkaan läpi, mutta laitetaan vielä uudestaan. Eli olemme maalaamassa kellastuneen koivuparkettimme valkoiseksi ja olemme kovasti pohtineet, mitä maalia kannattaisi käyttää. Tikkurin maalilinjalta sain ohjeistukseksi lakatulle lattialle hionnan jälkeen Otex+ Betolux (Akva). Eniten mietityttää nuo liuotinpohjaisten maalien kellastuminen (asuntomme on todella valoisa) ja taloudessamme asustava koiruus ja hänen kyntensä :) mitä mieltä olet, jos hionnan jälkeen laittaisi Otexia yhden tai kaksi kerrosta, jonka jälkeen sitten Betolux Akvaa useamman kerroksen? Maalin pitäisi siis kestää 10 kiloista koiraa eikä kellastua.
VastaaPoistaBlogspotissa on edelleen näitä bugeja. Itse kopioin kaikki vastaukset ja sitten kun se ei ilmestykään, voin copy pastata kirjoituksen uudestaan. Ärsyttävä ominaisuus...
PoistaTuo menetelmä kuulostaa hyvältä. Meillä on Betolux Akva suoraan hiotulla puulla, mutta kun teillä on ajatuksena käyttää lakatulla parketilla, niin ehdottomasti Otex alle. Olisi pitänyt itsekin sitä käyttää, koska pintamaalit ovat huonompia peittämään. Nyt kerroksia tuli turhankin monta.
Meidän parketilla peuhaa 35kg ja 14kg koirat. Naarmuja toki syntyy, koska puu on pehmeä materiaali lattiassa. Maali on kyllä kestänyt hyvin, eikä ole mennyt puhki mistään edes syvissä ruopaisuissa.
Betolux Akva on vesiohenteinen, eikä kellastu. Otex on tärpättiohenteinen, mutta jää pintamaalin alle.
Kuvia muutoksesta voit laittaa osoitteeseen, kattiwatti@gmail.com jos haluat jakaa kokemuksia muiden kanssa :)
-Kati
Kiitos nopeasta vastauksestasi, taidetaan kallistua tuohon Otex+Akva -yhdistelmään :) elämän jäljet saavat meilläkin näkyä, tärkeintä tosiaan olisi ettei maalipinta menisi rikki mistään kohtaan.
VastaaPoistaSatu
Kiitos hyvistä vinkeistä ja havainnollistavista kuvista. Oletteko olleet tyytyväisiä lopputulokseen näin muutaman vuoden jälkeen? Itsekin pidämme valkoista hyvänä vaihtoehtona :)
VastaaPoistaHeippa!
PoistaMe ollaan jo muutettu pois tästä talosta, mutta se aika kun asuttiin, niin maali pysyi hyvin vaikka perheeseen kuuluu kaksi aika touhukasta koiraa. Valkoista väriä en ehkä kuitenkaan uskalla suositella, koska se oli aika haastava väri pitää puhtaana. Lattiat pestiin lähes viikottain, ja kun pinta-alaa oli reippaasti, niin se oli aika työlästä. Jos nyt tekisin uudestaan, päätyisin ehkä kuitenkin petsamaan parketin tummaksi.