Fiiliskuvia ja haavekuvia marraskuuta piristämään

Tällaisena synkeän harmaana marraskuisena lauantaina, kun ulkoilu ei oikein inspiroi, parasta ajanvietettä on etsiä ihania kuvia ja haaveilla kesän tulevasta projektista. Olen jo pitkään hahmotellut pintoja tulevan kotiin, mutta aina palaan samaan komboon... Betonilattia ja kuusilauta- tai havuvaneriseinät. Onneksi meillä on puolisoni kanssa 1:1 samanlainen maku sisustamisessa. En jaksaisi käyttää voimia keskinäiseen väittelyyn. Sellainenhan pilaisi kokonaan sen, mikä rakentamisessa ja remppaamisessa on parasta, eli sisustamisen ilon :) Huomaan, että pinnataan samoja kuvia Pinterestissä ja muutenkin tykätään toistemme tyylistä. Tässä siis muutamia otteita meidän sisustus ideoista.

Liukuovi on meidänkin toivelistalla

Vaneria tulisi betonilattian kaveriksi seiniin ja kattoon

Vaaleaa puuta ja mustaa pintaa.
Ehkä puun pintaa voisi vaalentaa pienellä kalkkivahauksella.

Kuvan talon malli on hieman samanlainen kuin meilläkin.
Vinot lappeet ja molemmat kyljet ovat lasia. Tällainen vanerikatto olisi kiva.

Ihanat valaisimet ja ihanan utuinen fiilis..

Tällainen kokonaisuus sopii hyvin meidänkin suunnitelmiin.
Putket kulkevat hyvin koteloinnin sisällä.

Jotenkin ollaan hurahdettu siis pohjoisen havupuun kauneuteen.
Kuusilankusta saisi aikaan upean, mutta edullisen saunan.

Vaalea puu ja vaaleanharmaa betonilattia.
Klassikko jo syntyessään.

Liukuovi vanerilevystä. Ihana.

Tämän tapainen päätyresessi meillekin on tulossa.

Lasikyljet antavat avaruutta ja valoa sisätiloihin

Kaikki kuvat, Pinterest

Betoninen pöytätaso sopii joka tilaan.

Pieni pikapäivitys: Alla olevasta linkistä löytyy melko tyhjentävät ohjeet betonitason tekemiseen. Alkoi heti itseäkin kiinnostelemaan moinen järkäle :)

Linkki:

Betoninen pöytätaso sopii joka tilaan.

Vanha talo siirtyi maalämpöön

Meille asennettiin maalämpö pari vuotta sitten ja nyt on sen verran kertynyt kokemusta, että uskallan jo asiasta vähän kirjoitella. Lähtökohtana oli kun hankittiin talo, että öljylämmityksestä olisi päästävä heti eroon. Pidän öljylämmitystä vähän vanhentuneena ja epäekologisena ratkaisuna. Hämmästytti kun kuulin, että vielä uusiinkin taloihin asennetaan öljylämmityksiä. Tosin onhan uusi öljykattila varmasti vähän kehittyneempi, kuin tämä meidän talossa ollut vanha öljysyöppö. Öljyä oli kulunut edellisillä asukkailla noin 5000L vuodessa. Melko hurja määrä siis. Alaa on noin 250m2 lämmintä tilaa ja vähän myös puolilämmintä päälle. Selvittiin kuitenkin yhdellä lämpökaivon porauksella, mutta siitä tuli sitten syvä kuin mikä eli 225m. Kahteen kaivoon ei olisi ollutkaan varmaan varaa.

Koko homma maksoi yhteensä 21.490€ (sis.Alv) suunnilleen puolet hinnasta oli työn osuutta josta oli mahdollisuus hakea myös kotitalousvähennystä. Vähennystä tuli pari tonnia. Pakko sanoa, että tätä summaa en ihan tarkkaan muista enää.. Joka tapauksessa alle 20th oli kustannus kotitalousvähennyksen jälkeen. Pumpun töineen myi JR-Lämpötekniikka ja pumppu on merkkiä Nibe F-1245-12. Nibe sai kaverikseen puskurivaraajan ja 225m syvän lämpökaivon. Hinta sisälsi myös vanhan öljykattilan purkamisen ja poisviennin. Työ sattui osumaan ilman mitään verosuunnittelua vuodenvaihteeseen, koska saimme avaimet uuteen kotiin 1.joulukuuta ja öljy loppui parin viikon jälkeen. Hoputin asennusta ja poraus järjestyi vielä joulukuulle, mutta laitteiston asennus meni tammikuun puolelle, eli hetki jouduttiin olemaan rakennuslämmittimien varassa. Onneksi kaikki meni hyvin ja pakkaset pysyivät maltillisina. Oli iloinen yllätys, että saatiin siten molemmista työvaiheista kotitalousvähennystä, kun muuten vähennyksen määrä olisi tullut täyteen, eikä asennuksesta olisi maksettu enää palautusta. Remontin keskellä, sellaisesta oli iso apu taloudellisesti.

Meillähän ei olisi ollut varaa asua tässä talossa, jos olisi pitänyt jatkaa elämää öljylämmityksen kanssa. Säästösyistä päädyttiin maalämpöön. Sähköyhtiön toimittama nykyinen vuosiennuste on 29 510kWh ja vuosikustannus 2025,21€. Se sisältää kaiken sähkön kulutuksen eli lämmitys ja käyttösähkön. Tosin meillä asuu vain kaksi aikuista, joten lämmintä käyttövettä ei kulu kuin kahden edestä, myös pesukone käy varmasti harvemmin kuin lapsiperheissä.

Maalämpöpumpun asentamisen jälkeen kävi melko nopeasti selväksi, että se ei riitä vanhan talon ainoaksi lämmitysmuodoksi ja hankimme olohuoneeseen ilmalämpöpumpun. Sen kustannus oli 1 600€ ja pumppu on merkkiä Mitsubishi. Meillä on suuri 70m2 käsittävä olohuone/keittiö yläkerrassa. Avoimessa tilassa on myös suuret ikkunat olohuoneessa. Ikkunat ovat kaksilasiset lämpölasielementit 70-luvulta, joten niiden lämpöhukka on melko suuri verrattuna nykyaikaisiin lämpölaseihin. Kun Suomen ilmastossa tapahtuu vuorokauden sisällä isojakin lämpötilan astemuutoksia, ei maalämpö ehdi mukaan, varsinkin kun lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen patteriverkon kautta. Ketterä ilmalämpöpumppu tuottaa tarvittavan lämmön heti ja kesällä tarvittaessa viilennystä. Meillä ei tosin viilennystä käytetä, koska rrrakastan kesän lämpöä yli kaiken! Toista ilmalämpöpumppua ollaan mietitty alakertaan, mutta se ei ole kovin aktiivisessa käytössä, niinpä ei ole ollut tarvetta lisälämmitykselle. Jos alakerta olisi asuinkäytössä, niin ehdottomasti sielläkin puhaltaisi ilmalämpöpumppu.

Poraus on käynnissä. Lämpökaivoa ei voinut porata ihan talon lähelle, koska meillä on käytössä porakaivo ja lämpökaivon poraus olisi voinut pilata kaivoveden pitkäksi aikaa. Pitkistä putkivedoista tuli vähän lisähintaa. Poraaminen tehtiin joulukuussa.

Maata sulatettiin pari päivää lämpömatoilla ja sitten vaan lapiohommiin. Urakoitsija teki kaivuutyöt.

Putkilinja nousee lämpökaivosta taloa kohti.

Putket menee tästä sisälle pannuhuoneeseen. Pinnalta poistettiin hiekkakerros ja kivilaatoitus. Myöhemmin tähän rakennettiin puinen patio.

Ja sitten lopuksi opettavainen tarina... Vaikka urakoitsija ja tässä tapauksessa, urakoitsijan alihankkija, oli mukava ja tosi ammattimainen oli hänelle tapahtua pieni aivopieru, josta me tilaajan ominaisuudessa olisimme joutuneet maksamaan todella kalliisti. Nimittäin, kun kaivuuhommat etenivät kuvassa näkyvään anturaan, ilmoitti urakoitsija, että nyt tuli stoppi. Hän sanoi, että joutuu nyt hakemaan hallilta asfalttisahan ja timantin ja lisäämään vähintään +500€ työn hintaan. Hän olisi siis tuosta vaan sahannut meidän talon kantavan rakenteen, eli anturan, kokonaan poikki ja vielä laskuttanut siitä. Onneksi olin kotona! Kävin hakemassa autotallista rautakangen ja hakkasin maata pehmeäksi, jonka jälkeen sora ja kivenmurikat oli helppo lapioida pois anturan alta. Työskentelin n. 5 minuuttia ja olisitte nähneet miehen ilmeen kun kaivoin tunnelin anturan alta :D Nolona hän otti lapion käteen ja jatkoi kaivamista. Muistakaa siis ihmiset, että ensimmäinen mielipide ei aina ole se paras ja ns. ammattilainenkaan ei aina ole oikeassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. 500€ ja talo säästyi :)

Kokonaisuus meni mielestäni hyvin lukuun ottamatta vanhan öljypannun purkua, joka oli aika likaista hommaa. Urakoitsijan olisi vähän enemmän pitänyt mielestäni kiinnittää huomiota kotimme pintojen suojaamiseen ja siinä touhussa meni yksi matto roskikseen. Kun seuraavan kerran pyydän urakkaa maalämmöstä, muistan pyytää paria asiaa. Toinen on suojaaminen ja jälkien siivoaminen ja toinen on siistit merkinnät sähkötauluun. Uudet merkinnät oli tehty harakanvarpain tussilla suoraan sulakekaapin kanteen... Urakoitsija korjasi myöhemmin kyllä virheensä, eli homma ok.

Sopiiko maalämpö mielestäni vanhaan taloon? No ei ja joo.. Hyvin se peruslämpöä antaa ja suihkuvettäkin ahkerasti lämmittää, mutta ei pärjää isossa talossa ilman ilmalämpöpumpun apuvoimaa. Kun talovanhus kokee seuraavia remontteja, kannattanee harkita lattialämpöputkiston asentamista. Siten hyödyn saa irti paljon tehokkaammin. Huolettomuus ja puhtaus ovat osa maalämmön vetovoimaa. "ulkoyksikkö" on maan alla ja muutenkin maalämpö on huomaamaton ja hiljainen käytössä. Kyllä me siihen sijoitetaan seuraavassakin talossa. Uudessa talossa hyöty on maksimaalinen ja muutenkin sen hyvät puolet ovat vakuuttaneet meidät.

Terveisiä Japanista

Olin pari viikkoa Japanissa työn merkeissä ja napsin kuvia erilaisista pinnoista ja jutuista mitä tuli matkalla vastaan. Lisäksi oli aikaa luonnostella pohjakuva valmiiksi tulevaa taloa varten. Voin sanoa, että lukijoiden kommenteilla ja omalla pohtimisella pohja on nyt melkoisen hyvä! Kun saadaan julkkarit vielä muokattua sellaisiksi että ne ovat meidän näköiset, ollaan jo lähellä yhden tärkeän vaiheen loppuun saattamista.

Välillä on kuitenkin hyvä antaa mielikuvituksen laukata ja fiilistellä vaan pintoja, värejä ja kaikenlaisia mahdollisuuksia. Japanilaisessa tavassa sisustaa on yhtäläisyyksiä suomalaiseen sisustamiseen ja arkkitehtuuriin. Tosin Japanissa neliöt ovat pieniä ja siellä asutaan tiiviimmin. Japanilaisissa sisustusliikkeissä ei ole leveitä löhösohvia tai 8 hengen massiivisia ruokapöytiä. Kaikenlaisia sisustuksellisia oivalluksia on paljon ja melkein kaikki ovet asunnoissa ja kaapeissa on liuku- tai taiteovia. Jos etsit hyvää matkakohdetta, niin Japania voi suositella varauksetta. Turvallinen ja siisti maa on täynnä positiivisia yllätyksiä. Ruoka Japanissa on todella hyvää ja tuoretta. Vatsatautia on turha pelätä, vaikka eksyisi mihin syrjäiseen kuppilaan. Hintataso on huomattavasti edullisempi kuin Suomessa. 1500 yenia riittää hyvin laadukkaaseen ateriaan ravintolassa. 1500 yenia on noin 11,50€. Japanilainen ravintola-annos sisältää useita ruokalajeja kuten keittoa, riisiä, kalaa ja kasviksia. Maku on aina todella hyvä. Ainoa ruokalaji jota en voi suositella on Natto, eli mädätetty soijapapu, jota tarjoillaan yleensä riisin sisään käärittynä. Se on japanilasten oma herkku. eli maku ja koostumus on niin erikoinen ulkomaalaisen mielestä, että rakkaussuhdetta ei vaan voi syntyä. Sanomattakin selvää että suurimmaksi osaksi kuvat on räpsitty ravintoloissa ja kahviloissa. Ravintoloiden tunnelmallinen valaistus oli haittana kuvaamisessa, mutta toivottavasti sisältö kuitenkin välittyy.

Karkean oikaisulaastin käyttöä ei pidä pelätä sisustuksessa. Parhaimmillaan se luo todella vaikuttavan katseenvangitsijan. Himmeä helmiäislakka suojaa pintaa ja tuo ripauksen sisustuksellisuutta ja pehmeyttä karkeaan pintaan.

Tässä karkea pinta ympäristössään. Valaistuksella pintaa korostetaan sopivista kohdista.

Tumma betonilattia toimii hyvin valkoisen pytyn ja keskiruskean puun kanssa.

Tumma lattia jatkui käytävään. Tässä kuvassa pinta kuitenkin näyttää hieman vaaleammalta, tosiasiassa lattia on yhtä tumma kuin edellisen kuvan wc:n lattia.

Tumma ja vaalea rinnakkain. Ravintolan puolella jatkui vaalea betonilattia. En osaisi valita suosikkia, niin kivoja nämä molemmat lattiat. Valinta varmaan menisi muun sisustuksen mukaan.

Oli vaan pakko pysähtyä tämän kohdalla. Rakastan ruostuneita pintoja, varsinkin kun ne tulevat eteen huolitellussa kaupunkiympäristössä luoden hienoa kontrastia.

Kulunutta kauneutta. Voisin aivan hyvin päällystää yhden seinän makkarista tällä pellillä. Moni pitää mua varmaan ihan hulluna :D Oli jo vähän pimee olo kun räpsin kuvia tästä seinästä, ohikulkijoiden ihmetellessä.

Sitten vähän sileämpää pintaa. Kaunis tämäkin pinta on ja ehkä yks parhaista aterioista Japanissa syötiin juuri tämän seinän vieressä.

Kuten jo aiemmin mainitsin, tilaa säästetään nerokkailla ratkaisuilla. Tässä wc-istuimessa tapahtui säiliön täyttö siten, että samalla saattoi huuhdella kädet wc-käynnin jälkeen. Vieressä oli vain käsipyyhe ja näin tilaa, sekä vettä säästyy, kun yhdellä toiminnolla on kaksi käyttötarkoitusta.

Ihana paikka tuo Japani ja niin inspiroiva. Toivottavasti pääsen sinne vielä uudestaan. Tämä oli toinen kerta maassa ja löysin taas monia uusia juttuja. Japanilaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Turvallisuus ja puhtaus tuntuu kotoisalta. Hintataso on edullinen ja Japanin eteläkärjessä on todella ihana ilmasto, jossa palmut huojuu ja aurinko paistaa kuumasti. Paras aika matkustaa Etelä-Japaniin taitaa olla syys-lokakuu. Keskikesällä saattaa olla vähän liian kuumaa suomalaiseen makuun ainakin etelässä. Tässä tuli vähän matkamainosta, mutta pitäähän raksan ja rempan välissä myös käydä joskus rentoutumassa :)